Järjestelmätoimittajan valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä organisaatiolle, jonka toiminnalle nettipohjaiset IT-ratkaisut ovat kriittisiä.

Se on myös pahuksen vaikeaa.

Ainakin päätellen siitä kuinka monesti olen asiasta vuosien varrella keskustellut erilaisten organisaatioiden edustajien kanssa.

“On kuin bingoa pelaisi” on yksi kuulemani kommentti.

Lue lisää, niin kerron miten voit hiillostaa toimittajiasi ja varmistaa onnistuneen valinnan.

Miksi järjestelmätoimittajan valinta on tärkeää?

Toimivat ja nykyaikaiset IT-ratkaisut ovat kriittisiä organisaation jokapäiväisen toiminnan pyörittämiselle ja toiminnan kehittämiselle riippumatta tyypistä tai toimialasta. Tästä useimmat lienevät yksimielisiä.

Jokainen myös ymmärtää, että kummin kaiman veljenpojan palkkaaminen oman talon suunnittelijaksi ja rakentajaksi on melkoista arpapeliä, vaikka se halvaksi tulisikin. Silti jotkut melko isotkin organisaatiot ovat valmiita hankkimaan toiminnalleen tärkeitä järjestelmiä (näennäisesti) ensisijaisesti hintalapun perusteella tai varsin kevyen toimittajavertailun perusteella.

En usko, että kukaan tarkoituksella haluaisi tehdä huonoa IT-toimittajavalintaa tai pelkästään halvan hinnan perusteella.

Miksi sitten niin moni kokee tehneensä huonon toimittajavalinnan tai saaneensa huonon IT-järjestelmätoimituksen?

Yksinkertaisesti sen takia, että hyvän toimittajan valinta tai sopivan järjestelmän ostaminen on kertakaikkisen vaikeaa, jos ei itse ole syvällisesti alaan perehtynyt ammattilainen.

Erityisen vaikeaa on tunnistaa toimittajajoukousta minkä tasoista ammattitaitoa kukin tarjoaa suhteessa omaan polttavaan tarpeeseen.

Itse koen asian niin, että useimmiten pitäisi keskittyä ensisijaisesti toimittajan valintaan ja toissijaisesti järjestelmän valintaan.

Käsi pystyyn kaikki, jotka ovat joskus valinneet IT-ratkaisun enemmänkin tuotteen hienojen ominaisuuksien kuin toimittajan kyvykkyyden perusteella? (ainakin oma käteni nousi…)

Miksi toimittajan valinta on tärkeämpää kuin teknisen tuotteen?

Teknisen tuotteen (alusta, IT-ratkaisu, tuote jne.) oikeaan osunut valinta on kiistämättä keskeistä onnistuneelle IT-projektille. Yleensä onnistuneen hankinnan lopputulos on lopulta enemmän kiinni toimittajan pätevyydestä kuin teknisestä tuotteesta.

“Mutta onhan selvää, että jos valitsen toimivaksi todistetun tuotteeen kuten Sharepointin/Wordpressin/Magenton/[lisää oma suosikkituotteesi tähän], niin ei toimittajalla ole NIIN paljon osuutta lopputulokseen!”

Väärin. Riski on toki hyväksi tunnetulla tuotteella pienempi, mutta toimittajavalinta ratkaisee. Tässä muutama argumentti perusteluksi:

• Hyvä toimittaja osaa suositella sopivia teknisiä ratkaisuja. Joskus käy niinkin, että asiakas on hankkimassa todella hyvää tuotetta; se vain sattuu olemaan ihan väärä ratkaisu ongelmaan.
• Hyvä toimittaja näkee kauemmas. IT-ratkaisujen odotetaan usein kestävän vuosia, mutta asiakkaalla on harvemmin riittävästi osaamista tehdä tuotevalinta siten, että se on kestävä pitkälle tulevaisuuteen. Toki toimittajallakin pitää olla hyvä käsitys asiakkaan liiketoiminnasta, muuten ratkaistaan helposti vain sen hetkistä ongelmaa.
• Saman ongelman voi teknisesti ratkaista yleensä vähintään 10 järkevällä tavalla. Julkaisujärjestelmät on hyvä esimerkki: maailma on täynnä riittävän hyviä tuotteita, pelin ratkaisee toimittaja joka valitsee asiakastarpeiseen sopivimman.
• IT-projekti on jatkumo. Omat tarpeet muuttuvat jatkuvasti, niin pitäisi myös IT-järjestelmien. Ulkoisesti hyvältä näyttävä tuote saattaakin olla osaavan toimittajan silmissä riskialtis valinta, jos vaikkapa tuotteen kehitysyhteisön aktiivisuus on selvästi hiipunut viime aikoina.
• Standardointi on vain osa ratkaisua. “Olemme keskittyneet vain Microsoft-teknologioihin”. Kyllä, mutta onko teille sopivin ratkaisu Sharepoint, Sitefinify vai ehkä Open Source-pohjainen Umbraco tai Orchard?

Listaa voisi jatkaa pidemmälle, mutta kysytään mieluummin, että keksitkö sinä jonkun tilanteen, jossa kannattaa mennä mieluummin tuote kuin toimittaja edellä?

Ennenkuin joku keksii kommentoida, että pilvituotteilla toimittajalla ei ole väliä, niin ei kelpaa. Jos pilvipalvelun toimittaja ei kehitä aktiivisesti tuotettaan ja tarjoa hyvää asiakaspalvelua, niin hyvänkin tuotteen käyttö voi muuttua pian tuskalliseksi.

Miksi järjestelmätoimittajan valinta on vaikeaa?

Kuvitellaan, että et ymmärrä talonrakentamisesta mitään (kuten minä). Okei, haluan uuden omakotitalon. Tiedän montako huonetta, millaisia pintaamateriaaleja jne. haluan. Minulla on siis melko hyvä käsitys lopputuloksesta.

Sitten pitäisi vielä päättää kuka talon rakentaa ja miten se rakennetaan. Otanko kaiken yhdestä firmasta vai monelta eri toimittajalta? Vai käytänkö osaan käteviä tuttujani, niin saan halvemmalla? Entä kuka ottaa vastuun, jos jotain menee pieleen?

Ainakaan minulla ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia olla etukäteen 100% varma siitä, että osaisin valita toimittajan oikein.

Mielestäni IT-toimittajavalinnan problematiikka on pitkälti samanlaista – paitsi, että se on todennäköisesti vieläkin vaikeampaa, koska 99% asiakkaista ei osaa tutkia vaikkapa tuotteen lähdekoodia tai integraatiorajapintoja, jotta voisi vakuuttuaa “talon perustuksien” olevan kunnossa. Pitää voida täysin luottaa toimittajan ammattitaitoon.

Onko toimittajan valinta tehtävänä siis Mission impossible?

Mihin kiinnittää huomio järjestelmätoimittajan valinnassa?

Koitetaan ensin havainnollistaa kuvalla miksi järjestelmähankinta menee helposti pieleen.

Kuva pätee erityisesti internet-ratkaisuihin. Valinnassa käytetään usein paljon aikaa käyttöliittymän läpikäyntiin, vaikka integraatiorajapintojen ja järjestelmän skaalautuvuuden tutkiminen saattaisivat olla paljon tärkeämpi edellytys sille, että järjestelmä tukisi liiketoimintaa vielä vuosienkin päästä. Tämä on tietysti luonnollista, koska kuka tahansa pystyy kommentoimaan ruudulla näkemäänsä, mutta teknisten rajapintakuvausten tutkiminen onkin ihan toinen juttu.

On kuitenkin muutamia kiperiä kysymyksiä, joilla voit hiillostaa toimittajakandidaattejasi.

Olen jakanut kysymykset neljään eri osa-alueeseen: yritykseen, palveluihin, toimintatapoihin ja tuotanto-osaamiseen.

Järjestelmätoimittaja yrityksenä

Koska valitaan toimittajaa, niin taustat ovat luonnollisesti tärkeitä. Niitä osataankin aika hyvin penätä, mutta on muutamia juttuja, joita en usein kuule kysyttävän.

1. Luokittele järjestelmätoimittaja

Järjestelmätoimittajan luokitus on mielestäni erittäin tärkeä, mutta varsin usein unohdettu valintakriteeri. Tarkoitan tällä sitä, että olisi hyvä ymmärtää minkätyyppisiä yrityksiä kentällä palveluita tarjoaa ja suhteuttaa tätä omaan tarpeeseesi.

Esimerkiksi verkkoratkaisujen puolella toimii ainakin seuraavan tyyppisiä toimijoita: verkkokonsultit, mainostoimistot, uusmediatoimistot, digitoimistot, ohjelmistotalot, integraattorit, sosiaalisen median toimijat, analytiikkatoimijat ja sähköisiin liiketoimintasovelluksiin keskittyneet tahot.

Jos haluat hakukoneoptimointia, niin parhaat osaajat löytynevät analyytikkaan ja inbound-markkinointiin keskittyneiltä tahoilta. Jos taas haluat hienon visuaalisen ilmeen, niin mainostoimisto on aika ilmeinen valinta. Jos haluat rakentaa sähköisen kauppapaikan, portaalin tai räätälöidyn verkkosovelluksen, niin sähköisiin liiketoimintasovelluksiin erikoistuneet tahot ovat luonteva valinta.

2. Järjestelmätoimittajan kokemus

Tämä on ilmeinen, mutta relevantti. Lähes jokainen asiakas kyselee referenssejä, mutta saatko vastaukseksi pelkkiä firmojen nimiä. Entä saatko pyydettäessä asiakkaita, joille voit soittaa ja kysellä miten toimittaja on suoriutunut tehtävistään.

 3. Järjestelmätoimittajan ja liiketoiminnan jatkuvuus

Varsinkin isommat asiakkaat osaavat kiitettävästi kysellä tämän perään. Mutta mieti kumpi on sinulle relevantimpaa: 100 liukuhihnaverkkosivustoa 3 vuodessa vai 100 vaativaa toteutusta 10 vuodessa?

Paljon näkee sitä, että tuoreemmat toimittajat esittävät pelkkiä referenssimääriä. Kannattaa kysellä mistä määrät muodostuvat. Esimerkiksi toimittaja, jolla on suosittu SaaS-tuote saattaa kertoa omaavansa satoja referenssejä, mutta vain muutama kymmenen niistä on sovellusprojekteista, loput SaaS-asiakkaita. Huomionarvoinen asia, jos olet hankkimassa vaikkapa tarpeisiisi räätälöityä sovellusta.

Yrityksen kokoluokka on oleellinen asia, mutta usein unohdetaan sen suhteellisuus. Kumman arvelet saavan parempaa palvelua: ison toimittajan pienin asiakas vai pienen toimittajan isoin asiakas?

Järjestelmätoimittaja ja sen palvelut

Olen tarkoituksella jättänyt pois tästä listasta teknisten tuotteiden valintaan liittyvät kysymykset. Ei sen takia, että ne eivät olisi relevantteja, vaan sen takia, että keskustelu keskittyy niihin yleensä muutenkin. Sen vuoksi käsittelenkin tässä palveluita.

1. Koulutus

Isommille asiakkaille tämä on yleensä pakollinen oston kriteeri, mutta saattaa joskus unohtua pienemmiltä. Minusta yksi hyvä keino arvioida tätä on se tajuaako toimittaja tarjota koulutuspalveluita järjestelmäprojektiinsa kysymättä. Jos osaa, niin todennäköisesti niitä on joskus aiemminkin toimitettu.

2. Ylläpito

Ylläpitopalveluiden tarjoaminen osana toimitusta kuulostaa itsestäänselvältä, mutta on kaikkea muuta. Omien kokemuksieni mukaan toimivien ylläpitopalveluiden järjestäminen vaatii harjoittelua, investointeja ja ylläpitokulttuurin rakentamisen yritykseen.

Kannattaa huomata, että toimivan ylläpitokulttuurin muodostuminen ottaa helposti vuosia. Sen vuoksi esimerkiksi tuoreemmissa yrityksissä saatetaan keskittyä kyllä toteutukseen kiitettävästi, mutta ylläpitoon ei niinkään.

Saako tukea sähkopostin lisäksi myös puhelimitse? Kenelle tukea tarjotaan? jne.

3. Konsultointi

Konsultointia tarjoaa useimmat IT-firmoista, mutta onko se vain keino laskuttaa korkeampaa tuntitaksaa vai onko taustalla uskottavaa näyttöä onnistuneista konsultoinneista? Myös uskottava kuvaus ja näkemys konsultointiprosessista ja asiakkaan tarpeeseen liittyvästä konsultoinnista antaa käsitystä siitä minkätasoista konsultointi on.

Kuka konsultointia tarjoaa on toki oleellinen kysymys. Isolla toimittajalla saattaa olla tapana marssittaa neuvotteluihin kaikkien kokenein seniorikonsultti, mutta varsinaisen työn saattaa tehdä täysi juniori.

Järjestelmätoimittaja ja sen toimintatavat

Toimintatavat ovat tietoisesi valittuja, mutta liittyvät kiinteästi yrityksen kulttuuriin ja historiaan. Muutamaa asiaa tarkastelemalla pääsee kiinni siihen millä tavalla toimittaja tekee työnsä.

1. Toimintamalli

Ketterästä kehitys on vakiintunut de facto tavaksi ohjelmistoprojektien toimittamisessa vesiputousmallin sijasta. Mutta miten voi arvottaa toimittajia asian perusteella, jota kaikki kertovat tekevänsä? Aihe on niin laaja, että jätän käsittelyn ja kerron vain pari kysymystä, joilla voit arvioida toimintamallia:

• Kuinka usein saan uuden demon ohjelmasta katselmoitavakseni? Vesiputousmallissa saattoi mennä kuukausia, ketterästi tehden yleensä pari viikkoa.
• Kuinka vapaasti voin muuttaa sovittuja määrittelyjä projektin aikana? Vesiputousmallissa ei juuri, ketterässä kehityksessä jopa hyvinkin vapaasti sprinttien välillä. Muutokset ovat projektien kuluessa väistämättömiä, kun näkemys lopputuloksesta realisoituu ja tarkentuu.

Kannattaa tietysti huomata, että ketterä kehitys on kahden kauppa, joten ostajankin on hyvä ymmärtää että hänen oma panoksensa on kriittinen lopputuloksen suhteen. Mutta sama koskee mielestäni mitä tahansa toimintamallia.

Myös kehityksen ja toimittajan läpinäkyvyys luo luottamusta siihen, että ongelmat nostetaan esille kun niitä tulee.

2. Dokumentointikulttuuri

Ohjelmiston dokumentaatio on erityisen tärkeä osa-alue ja kokemuksieni mukaan yksi kaikkein eniten laiminlyödyistä. Se on siinä mielessä ymmärrettävää, että jos asiakas ei osaa pyytää, niin toimittaja ei välttämättä miellä pakolliseksi.

Mikä sitten on minimivaatimus dokumentaatiolle?

Minusta absoluuttinen minimi on asianmukaisesti kommentoitu ja versionhallintaan sijoitettu lähdekoodi. Ilman lähdekoodin dokumentointia ohjelmiston jatkokehitys muuttuu tuskalliseksi. Se on hiukan sama kuin yrittäisi lukea 5000-sivuisen kirjaa, jonka sivut on sekoitettu ja jossa ei ole sivunumerointia.

Erityisen kriittiseksi lähdekoodin puuttumisen tekee se, että ongelmat tällä saralla valkenevat asiakkaalle yleensä vasta sitten, kun toimittajan ohjelmistosta vastannut koodari lähtee talosta tai toimittaja vaihtuu kokonaan.

Jonkinlainen käyttöohje on yleensä paikallaan, mutta sen asiakkaat yleensä osaavat pyytääkin. Sen sijaan ylläpitäjän käyttöohje on dokumentti, jota ei usein pyydetä, mutta voi olla lähes pakollinen. Erityisesti isommassa organisaatiossa, jossa toimittajan tuottama sovellus asennetaan asiakkaan IT:n hoiviin, on syytä löytyä ko. dokumentti tai hankaluuksia seuraa.

Dokumentteja on lukuisa joukko muitakin (vaatimusmäärittelyt, arkkitehtuuri- ja tietokantakuvaukset jne.) ja niiden tarpeellisuus on tapauskohtaista. Suositeltavaa on luetella sopimuksentekovaiheessa dokumentit, jotka sisältyvät toimitukseen.

 3. Testauskulttuuri ja järjestelmätoimittaja

Ohjelmiston laatuun liittyy oleellisesti testauskäytännöt. Tämäkin aihe on liian laaja tyhjentävästi käsiteltäväksi, joten pureudun vain muutamaan mielestäni oleelliseen asiaan.

Ensiksi tärkein: testaus on lähtökohtaisesti juuri niin hyvää kuin siihen on käytetty työaikaa.

Toisinsanoen jos haluat mahdollisimman hyvin testatun sovelluksen, valmistaudu maksamaan siitä. On epärealistista olettaa, että saat virheetöntä koodia, jos et ole valmis maksamaan siitä.

Esimerkiksi terveydenhuoltoprojekteissa testaamiseen verifiointeineen ja validaatioineen saatetaan käyttää kuukausia, mikä on pakollista, jos ohjelmisto siirtää esimerkiksi veriarvotietoa mittalaitteesta taustajärjestelmiin.

Sen sijaan jos mobiiliportaali jättää lähettämättä tilatun soittoäänen, niin tappio on mielipaha ja 50 senttiä. On luonnollista, että edellä mainittujen ohjelmistojen testaukseen käytetään eri määrä aikaa.

Yksi hyvä tapa on tehdä etukäteen riskianalyysi toteutettavasta järjestelmästä ja keskittyä eniten niiden ongelmien minimoimiseen, jotka voivat aiheuttaaa suurimmat vahingot.

Testausasia on niin monisyinen juttu, että ehkä palaan siihen joskus myöhemmin oman blogiartikkelin muodossa.

4. Kuinka järjestelmätoimittaja vie järjestelmäsi tuotantoon?

Tämä on yksi asia, jota ei juuri koskaan kysytä, mutta jolla on suuri merkitys palvelun toimivuuteen tuotannossa.

Tuotantoonvientiprosessi voi olla pitempikin, mutta yleensä seuraava on hyväksyttävä minimiprosessi: kehitys –> pilotti –> tuotanto.

Kehitystyö tapahtuu yleensä kehittäjien koneilla, joista ohjelmakoodi kerätään versiohallintaan mistä muodostetaan uusi versio koko ohjelmasta. Sitten ohjelma siirretään pilottiympäristöön, jossa tulee tarkistettua päivityksen toimivuus testauksella ja koekäytöllä. Vasta kun kaikki on todettu toimivaksi, uusi ohjelmistoversio päivitetään tuotantoon.

Ohjelmiston voi toki siirtää suoraan kehityskoneelta tuotantoon, mutta tällöin on paljon isompi riski, että jotain menee vikaan. Huomaa, että 3-vaiheinen prosessi on kalliimpi, mutta varmempi (ja ammattimaisempi).

Jossain tapauksissa muutoksia voidaan tehdä jopa suoraan tuotantoversioon (esim. SaaS-sovellusalustan mahdollistamat muutokset), mutta harvemmin.

5. Järjestelmätoimittajan tekninen kyvykkyys

Asiakkaalle päin toimittajien tekninen kyvykkyys voi näyttää identtiseltä, mutta todellisuudessa niillä voi olla eroa kuin yöllä ja päivällä. Ihminen kun luonnostaan tarkastelee vain pintaa (=käyttöliittymää/ulkoasua).

Palkkaisitko sinä automekaanikoksi ihmisen, joka osaa vaihtaa autosta vain palaneen polttimon?

Kömpelö esimerkkini pyrkii havainnollistamaan, että on toimijoita, jotka osaavat jonkin verran tuunata valmiita teknisiä tuotteita, alustoja tai käyttöliittymää, mutta jotka eivät kuunaan päivänä osaisi ohjelmoida alusta asti monimutkaista enterprise-sovellusta.

Kannattaakin kysellä toimittajalta vaikka prosenttilukuina, kuinka iso osa työstä on omaa ja kuinka iso muiden koodia. Oman koodin tekemisen maksimointi ei ole oletusarvoisesti tavoiteltavaa, mutta voi antaa käsityksen siitä onko kyseessä automekaanikko vai harrastelijaremontteeraaja.

6. Tekninen järjestelmätoimittaja vai kumppani?

Suhde toimittajaan voi olla hyvin eri tasoinen tarpeesta riippuen. On kuitenkin hyvä ymmärtää mitä hakee. Jos haluaa peruskoodausta mahdollisimman halvalla jokin pieni suomalainen toimija tai offshore talo voi ajaa asian.

Jos haluaa oman liiketoiminnan kehittämistä tukevan ideoivan kumppanin, niin tuntihintaa ei kannata tuijottaa yhtä paljon ja yhteistyömuodotkin voivat olla erilaisia.

Jotkut toimittajat tekevät liukuhinnatoimituksia: mahdollisimman paljon, kustannustehokkaasti ja muutokset minimoiden. Toiset taas (kuten me) keskittyvät mieluummin pienempään määrään asiakkaita, mahdollisimman pitkäkestoisiin asiakasuhteisiin ja panostavat IT:n kehittämisessä sen viemistä liiketoimintatasolle.

Kummallekin löytyy paikkansa, kaikki riippuu tarpeistasi.

Järjestelmätoimittajan tuotanto-osaaminen

Verkkopohjaisen ohjelmiston toimittaminen vaatii nykyään paljon enemmän osaamista kuin monet luulevat. Aiheesta voi lukea enemmän aiemmasta blogikirjoituksestani.

Kannattaa selvittää mitä kaikki osa-alueita toimittaja uskottavasti tekee ja millä alueilla käytetään kumppaneita. Esimerkkinä, että meidän toimituksissamme liiketoimintalähtöisen suunnittelun ja teknisen toteutuksen teemme itse, mutta esimerkiksi hakukoneoptimointi suoritetaan Verkkobisneksen toimesta, mahdolliset Windows pilvipalvelut ja Windows sovellukset Kompozuren toimesta ja graafinen suunnittelu asiakkaan oman mainostoimiston tai jonkun kumppanimainostoimistomme toimesta.

Lopuksi

Sysäys tämän artikkelin kirjoittamiseen syntyi, kun olin viime keskiviikkona Turun Ammattikorkealla pitämässä aiheesta koulutusta sähköisen liiketoiminnan erityisopintojen tunnilla.

Tarkoituksenani oli pitää tämä artikkeli lyhyenä, mutta tavalliseen tapaan, se “hiukan” venähti. Jos toivot jatkossa lyhyempiä (tai jopa pidempiä?) kirjoituksia, niin kerro ihmeessä minulle!

Ja jos kaikesta huolimatta pidit tästä artikkelista, niin ole ystävällinen käytä alla näkyviä nappuloita.

Mikä on WordPressin valtavan suosion takana?

Sisällönhallintaa

Usein kun keskustelu kääntyy WordPressiin, ensimmäinen kommentti on:

Mutta sehän on pelkkä blogialusta!

Kyllä, tämä pitää paikkansa, mutta WordPress on paljon muutakin nykyään. WordPress on täysverinen sisällönhallintajärjestelmä (CMS). WordPressiin voi tehdä sivupohjia, jotka sisältävät elementtejä, joihin on mahdollista asetella esimerkiksi vimpaimia. Sivujen sisältöä voi muokata helposti WYSIWYG-editorilla.

Sivujen rakentamista voi myös helpottaa erilaisilla frameworkeilla (esimerkiksi Genesis Framework). Myös navigaatiosta voi rakentaa sellaisen kuin haluaa. Toiminnallisuudet eivät rajoitu enää vain blogitoiminnallisuuksiin.

Käyttöönoton monipuolisuus

WordPress-sivuston voi luoda monella tapaa. On olemassa palveluita, jotka tarjoavat uuden sivuston käyttöönoton tekemällä yksinkertaisen rekisteröinnin. Esimerkiksi wordpress.comiin kuka tahansa voi rekisteröityä ja luoda itselleen sivuston.

Kyseisessä ympäristössä WordPressin toiminnallisuutta on kuitenkin rajattu paremmin pilvipalveluun sopivaksi. Esimerkiksi omien lisäosien asennus ei ole mahdollista. Tämän lisäksi jotkin toiminnot saattavat olla maksullisia. Perussivuston tekeminen valmiilla teemalla onnistuu kuitenkin ilmaiseksi.

Enemmän joustavuutta ja räätälöintiä vaativan tahon kannattaa harkita WordPressin asentamista omalle palvelimelle. Tällöin WordPressiä voi räätälöidä niin paljon kuin osaaminen ja palvelinresurssit antavat myden. WordPress 3.3 vaatii toimiakseen vähintään ohjelmointikieli PHP:n version 5.2.4 ja MySQL 5 tietokannan. Näiden lisäksi pyörittämiseen tarvitaan HTTP-palvelinohjelmisto kuten Apache tai nginx.

WordPressin voi asentaa webhotelliin tai virtuaalipalvelimelle. Webhotellit ovat yleensä useiden käyttäjien kesken jaettuja, joten esimerkiksi Apacheen liittyviä toiminnallisuuksia on saatettu rajata jonkin verran. Virtuaalipalvelimella räätälöinnin voi viedä pidemmälle, sinne voi vapaasti valita halutut komponentit. WordPressin asennuspaketin voi ladata wordpress.orgista.

WordPress on käännetty yli 70 kielelle (myös suomeksi). Kannattaa kuitenkin huomioida, että kaikkia lisäosia ei välttämättä ole aina käännetty suomeksi. Yleensä lisäosien suomentaminen on kuitenkin mahdollista kääntämällä lisäosan kielitiedosto. Kieltä voi myös vaihtaa vielä asennuksen jälkeen.

Oman WordPress asennuksen tekeminen onnistuu vaikka teknistä tietämystä ei olisi. Ulkomailla on useita yrityksiä, jotka tarjoavat yksinomaan WordPress-ylläpitoa. Yritysten järjestelmät on luotu niin automaattisiksi, että WordPressin asennus onnistuu muutamalla hiiren klikkauksella. Esimerkiksi WP Engine on tällainen tarjoaja.

Tiesitkö muuten, että voit myös tehdä WordPressistä multitenantin SaaS-pohjaisen ratkaisun? Tällöin yhdellä WordPressillä voi pyörittää niin montaa eri sivustoa kuin itse haluaa. Tämä on mahdollista, jos ottaa käyttöön WordPressin sisäisen network-toiminnallisuuden ja asentaa WordPress MU Domain Mapping -lisäosan. Tällä tavoin pärjää yhdellä WordPress asennuksella monen sijaan. Tällöin myös ympäristön ylläpito; kuten päivitysten asentaminen; helpottuu selvästi, kun toimenpiteen tarvitsee tehdä vain kerran.

WordPressin voi siis ottaa käyttöön monella eri tavalla riippuen tarpeista.

Ulkoasu kuntoon

Ulkoasun valitsemiseen tai tekemiseen on myös monta eri tapaa. Ensinnäkin WordPress asennuksen mukana tulee pari valmista teemaa (Twenty Ten ja Twenty Eleven), jotka ovat käyttövalmiita heti WordPressin asennuksen jälkeen. Twenty Eleven teema on melko monipuolinen ja se on suunniteltu responsiivisesti.

Responsiivinen suunnittelu tarkoittaa karkeasti yksinkertaistaen sitä, että sivusto toimii hyvin kaiken kokoisilla näytöillä. Sivustoa pystyy siis käyttämään kännykällä, tabletilla, läppärillä tai isommalla näytöllä.

Kiinnostus responsiiviseen suunnitteluun on hurjassa nosteessa ja tulemmekin palaamaan aiheeseen tarkemmin tulevissa blogipostauksissa.

Kahden oletusteeman lisäksi netti on pullollaan WordPress teemoja. Jotkut teemat ovat vapaasti kaikkien ladattavissa ja jotkut maksullisia. Pelkästään wordpress.orgista on tällä hetkellä ladattavissa yli 1500 teemaa.

Mikäli sivustolle halutaan täysin uniikki ulkoasu, tällöin paras vaihtoehto saattaa olla oman teeman luominen. Oman teeman voi luoda joko ihan tyhjästä, tai sitten voi luoda jollekin jo olemassa olevalle teemalle ns. “lapsiteeman”. Lapsiteeman ideana on se, että pohjana käytetään ylemmän teeman toiminnallisuuksia ja räätälöidään halutut lisätoiminnallisuudet. Oman teeman luonti vaatii HTML, CSS, JavaScript ja PHP osaamista sekä visuaalisen suunnittelun taitoja.

Lisäosista voimaa

WordPressissä on toiminnallisuus, jolla voi ottaa käyttöön lisäosia (plugin). Kuka tahansa voi kirjoittaa oman lisäosan, ja lähettää sen WordPressin viralliseen lisäosapankkiin. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä lisäosia oli tarjolla yli 19 000 kappaletta. Tällainen lisäosatarjonta takaa sen, että lähes kaikki perustarpeet saa täytettyä melko helposti.

Lisäosia valitessa kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin asioihin: Onko lisäosa suosittu, kehitetäänkö sitä aktiivisesti ja minkälaisia arvosteluja se on saanut. Usein tietyn toiminnallisuuden saa käyttöönsä useammalla eri lisäosalla. Tarjontaa saattaa joskus olla jopa liikaa. Kehittäjäyhteisö on erittäin aktiivinen eikä se näytä hiipumisen merkkejä. Keskustelupalstat ovat myös hyvin aktiivisia. Yleensä kysymyksiin saa vastauksen vuorokauden sisällä.

Lisäosien ansiosta WordPressin toiminnallisuuksia voi laajentaa todella paljon. Tiesitkö, että niiden avulla WordPressistä voi tehdä yksinkertaisen verkkokaupan? Tämä on mahdollista esimerkiksi WooCommerce tai WP e-commerce lisäosilla. Näihin molempiin lisäosiin löytyy myös valmiiksi suomalaiset verkkomaksutavat. Esimerkkejä WordPressillä tehdystä verkkokauppatoiminnallisuudesta ovat www.troutmusic.com ja swissside.com

Vai haluaisitko kenties perustaa oman sosiaalisen yhteisön? Apuun tulee WordPressin lisäosa BuddyPress. BuddyPress tarjoaa valmiita mm. seuraavia toiminnallisuuksia: käyttäjäryhmät, keskustelupalsta, käyttäjäkohtaiset blogit, kaverikutsut ja yksityisviestien lähetys. Esimerkiksi sivusto www.hmag.com käyttää hyödykseen BuddyPressiä.

Tai olisiko ehkä tarve yksinkertaiselle intranetille, josta voisi löytyä vaikka projektinhallinta, CRM, kalenteri, keskustelupalsta ja tiedostojen hallinta. Kaikki tämä on mahdollista lisäosien avulla. Edellä listatut lisäosat eivät ole ainoita vaihtoehtoja, vaan jokaiseen kategoriaan löytyy useita eri ratkaisuja.

WordPressistä saa myös helposti hakukoneystävällisen. WordPress on jo oletuksena melko hyvin hakukoneoptimoitu (esimerkiksi selkokieliset osoitteet), mutta lisää ominaisuuksia saa kun ottaa käyttöönsä vaikkapa WordPress SEO lisäosan.

WordPressissä usein vain mielikuvitus ja ohjelmointitaidot ovat rajana verkkopalvelun luomiselle.

Suorituskyky ja skaalautuminen

Usein törmää käsitykseen, että WordPress soveltuu vain pienille sivustoille, mutta se on puppua. WordPressiin löytyy esimerkiksi monia välimuistituslisäosia kuten W3 Total Cache. W3 Total Cache tukee CDN (Content delivery network) integraatiota. CDN:ään voi kuulua kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia palvelimia, joiden tarkoituksena on parantaa ja nopeuttaa sovelluksen toimintaa.

Tämän lisäksi toimintaa voi nopeuttaa asentamalla esimerkiksi APC PHP välimuistituksen. Myös MySQL tietokantaa voi optimoida. Nämä optimoinnit eivät sinällään ole WordPress kohtaisia vaan niitä voi hyödyntää muihinkin sovelluksiin, jotka käyttävät PHP:tä tai MySQL:ää.

Turhat lisäosat kannattaa poistaa kokonaan. WordPressin tietokantaa kannattaa myös puhdistaa aika ajoin. Tähän löytyy monia valmiita lisäosia esimerkiksi WP-Cleanup. Lisäosan avulla pystyy poistamaan muun muassa vanhoja versioita artikkeleista, späm-kommentteja ja käyttämättömiä asetuksia. Monet lisäosat jättävät tietokantaan jälkiä, vaikka lisäosan poistaisikin. WordPressin (ja yleisesti verkkosovellusten) optimointi on niin laaja aihe, että en käsittele sitä tässä tämän enempää.

Maailmalla WordPressiä käyttää esimerkiksi New York Times. New York Timesin sivusto on Alexan listauksessa lähellä top-sataa koko maailmassa tätä kirjoitettaessa. Muita WordPressiä käyttäviä esimerkkejä ovat varmasti monille tutut Spotify, Top Gear, Time Magazine sekä tietysti wordpress.com, joka ylläpitää miljoonia WordPressillä tehtyjä sivustoja.

Osana muuta kokonaisuutta

WordPress on myös helppo integroida monien muiden sovellusten kanssa. Esimerkiksi Magenton ja WordPressin integrointi onnistuu helposti valmiin lisäosan avulla. Loppukäyttäjälle integraatio ei näy. Näin esimerkiksi Magenton käyttäjätunnuksella voi kommentoida WordPressillä tehtyä blogiviestiä, eikä käyttäjän tarvitse tehdä omia tunnuksiaan sekä Magentoon että WordPressiin. Myös ostoskoritoiminto on käytettävissä koko sivustolla.

Uusi Windows on taas tulossa. Sen verran on varmaa.

Sen sijaan jokaisen uuden Windows-version päivittämisen mielekkyydestä voi olla montaa mieltä (Vista anyone?).

Silti taaskaan en voinut vastustaa kiusausta, pakkohan se kasin previkkaversio oli koneeseen asentaa.

Ja kuinkas siinä sitten kävikään…

Windows siellä, Windows täällä

Ensimmäinen kokemukseni Windowsiin oli versio 3.0. Eka kertani tapahtui 90-luvun alussa ja näytti jotakuinkin tältä:

Jo seuraavan version tiimoilta pääsinkin harjoittelemaan ensimmäistä kertaa tietokoneen käytön kouluttamista. Se jos mikä oli opettavaista aikaa.

Koulutuksista on jäänyt pysyvästi mieleeni, että jokaisella kurssilla oli ainakin pari henkilöä, joiden koneella pyöri noin 20 notepadia, 15 laskinta ja muutama miinaharava.

Siis joka ikisellä kurssilla ja pidin niitä sentään kolminumeroisen määrän. Ohjelmat oli ihan liian helppo hukata näkyvistä huonon käytettävyyden takia. Ei ollut alapalkkia, jossa käynnissä olevat ohjelmat näkyisivät, ne piti itse osata kaivaa vaikkapa ALT+TAB naputtelemalla.

Noh, onneksi noista ajoista ollaan menty rutkasti eteenpäin.Vai onko?

V8 konehuoneeseen ja start it up!

Windowsin päivittäminen on aina ollut jännittävää puuhaa. 90-luvulla sen takia, että pääsi ensi kertaa kokeilla uusia ominaisuuksia. Nykyisin jännittää enemmän toimiiko mikään käyttämäni ohjelma enää päivityksen jälkeen.

Windows 8 Consumer Preview (asenna tästä itse, omalla riskillä ) meni onneksi super-kiltisti työkannettavaani. Suora asennus Windows 7:n päälle ja käsittämätöntä, mutta totta:

yhtä ajuria lukuunottamatta kaikki toimi heti asennuksen jälkeen ilman taikatemppuja. Go Bill!

Tai no yhden ohjelman jouduin poistamaan: Windows Security Essentials, joka oletettavasti päivittyy yhteensopivaksi viimeistään lopullisen julkaisuversion yhteydessä.

Asiaa hetken tutkittuani selvisi, että kivuton päivitys johtui paljolti siitä, että Windows 8 “perinteinen käyttöliittymä” on pitkälti Windows 7 muutamalla lisäkikalla. Olisikin ihme, jos ohjelmat eivät toimisi.

Windows 8 – käyttöliittymiä kaksin verroin

Juuri kukaan asiasta kiinnostunut ei liene missannut Windowsin omaa maanalaista: Metro-käyttöliittymää. Se on ominaisuus, jolla uutta versiota ehkä voimakkaimmin hehkutetaan. Olikin todella kiinnostavaa nähdä millainen se on.

Oletuksena Windows aukeaa Metroon. Onneksi sitä pääsee karkuun napin painalluksella. Öö… onneksi?

Koska Metro on kertakaikkisen hyödytön turhake!

Siis jos käyttöliittymänäsi on näppäimistö ja hiiri. Jos joku tietää ihan oikeasti hyödyllisen käyttötavan Metrolle tällä normaalilla “työsetupilla”, niin kertokaa ihmeessä se muillekin.

Ja ennen kuin joku keksii muistuttaa, että Metro on tarkoitettu kosketusnäytöille, niin kertokoon miksi ihmeessä siihen kirjaudutaan oletuksena, eikä sitä voi edes kytkeä pois päältä? (tai tarkalleen ottaen voidaan, mutta se vaatii kepulikonsteja).

Olisin arvostanut, jos minulta olisi ensikirjautumisen yhteydessä vaikkapa kysytty käytänkö kosketusnäyttöä vai näppis/hiiri-yhdistelmää ja käyttöliittymä olisi konfiguroitu sen mukaan automaattisesti sopivaksi.

Valitettavasti en omista (vielä) Windows-täppäriä, joten en päässyt kokeilemaan Metroa todellisessa käyttöympäristössään. Lumiassa Metro-käyttöliittymä on minusta aivan erinomainen, joten tähän tulen tutustumaan vielä myöhemmin paremmin.

Vanhassa vara parempi?

Windowsista löytyy myös (liki identtinen) seiskasta tuttu käyttöliittymä,  joka toimii minusta Windows 7:ssa mainiosti. Onhan Windows-käyttäjiä jo vuosia koulittu siihen. Yksi Start-nappi ja sen alta löytyy kaikki tarpeellinen.

Mutta mitä ihmettä – Start-nappini on varastettu!

Jos haluan päästä selailemaan ohjelmiani joudun haromaan hiirellä ruudun oikeaa yläkulmaa, valitsemaan “Search”-työkalun ja kirjoittamaan sovelluksen nimen. Käsi ylös kenestä tämä on kätevämpi tapa kuin Start-nappi?

Start-napinkin voi palauttaa kikkakutosella, mutta sen poistoa käyttöliittymästä en kyllä ymmärrä. Ja jos haluat sammuttaa koneen, niin se onnistuu seuraavasti: haro ruudun oikeaa yläreunaa, paina alareunan “Settings” ikonia, sitten “Power” ja valitse “Shutdown”. Ei ehkä ihan loppuun asti mietitty uudistus.

Windows 8:n peruskäyttöliittymä on siis kuin kerran luokalleen jätetty Windows 7.

Myös Metron ja perinteisen käyttöliittymän välillä sahailu on tehty mahdollisimman ärsyttäväksi. Kun haroo vuoroin oikeata ja vuoroin vasenta alakulmaa, niin pystyy siirtymään eri käyttölittymien välillä. Selvästi tässä on haettu mallia MAC:stä. Ainoa ero on, että MAC toimii intuitiivisesti.

Toki kasissa on muitakin pienempiä uudistuksia kuten Ribbon-käyttöliittymä tiedostonhallinnassa ja Internet Explorer 10, mutta eivät ne käyttökokemusta radikaalisti mihinkään suuntaan muuta.

Erittäin positiivista on se, että koneen käynnistyminen sujuu nopeammin kuin seiskassa.

Onko se vakaa?

Kuten arvata saattaa, niin keskeneräinen Windows ei ole täysin vakaa. Ihan hirveästi ei ongelmia ole tullut vastaan, mutta muutama sitäkin ikävämpi tapaus. Yksi asiakastyöpaja vedettiin läpi niin, että hiiren osoitin välkkyi koko ajan runsaasta buuttailusta huolimatta.

Hiiren osoitin piti aina parkkeerata ruudun laitaan, jotta asiakkaalle ei olisi lauennut epilepsiakohtausta.

Lisäksi koko käyttöliittymä hyytyi kerran niin jumiin, että kone piti laittaa väkisin kylmäksi. Kannattaa siis miettiä kaksi kertaa kuinka tärkeään koneeseen kokeiluversion asentaa.

Koska Windows 7 on sen verran vakaa, niin uskoisin, että tämä laitetaan kuntoon julkaisuun mennessä.

Mutta kannattaako se Windows 8 asentaa?

Sanoisin, että jos käytössäsi on hiiri ja näppäimistö, älä vaivaudu. Sen sijaan kosketusnäytöille suunniteltu Metro on varmasti iso parannus.

Kokonaisuutena eniten itseäni jäi huolestuttamaan käytettävyys. Microsoft on yleensä parantanut käytettävyyttä pikku hiljaa paremmaksi. Kasin kokeiluversion perusteella kuitenkin tuntui, että osin ollaan palattu ajassa taaksepäin ja vieläpä käytön kannalta kriittisissä kohdissa – ilman loogista selitystä.

Dear Mr. gates, I only have a few humble wishes:

- Do not force me to go underground, unless I ask You to.
- Bring back the Start-button. Immediately!

On toki todettava, että tämä Consumer Preview versio varmasti tarkoituksellisesti testaa käyttäjien reaktioita uudistuksien suhteen ja lopullisessa versiossa moni asia voi toimia eri tavalla.kaikki

Takaraivossa kuitenkin jyskyttää seitinohut pelko uudesta Vistasta…

Seuraavassa blogissani lupaan palata harharetkiltäni takaisin sähköisen liiketoiminnan kehittämisen pariin.
Sinä aikana voit vaikka napsutella alla näkyviä nappeja.

Viimeinen osa 5-osaisesta juttusarjastani käsittelee kuumaa aihetta: sosiaalista kaupankäyntiä (social commerce). 

Suosittelut ja jakaminen – molemmat oleellinen osa sosiaalista verkkokaupankäyntiä. 

Mutta kuinka paljon häviät kauppaa, jos et täysin hyödynnä sosiaalisuutta? 

Sosiaalisen kaupankäynnin tila ja tulevaisuus

Kuinka paljon arvelisit tutun suosittelun painavan verkkokaupassa ostotilanteessa? Katso Spinbackin infograafi ja tiedät:

Kuinka paljon sosiaalisuus buustaa kaupankäyntiä?

Isompi kuva täältä.

Luvuista viis, sosiaalinen kaupankäynti on tullut Suomeenkin jäädäkseen. Vaikka et itse sattuisikaan olemaan Facebookin tehokäyttäjä, niin asiakkaasi saattavat olla. Hyödynnä siis sitä!

p.s. Jos tykkäsit viimeisestä jutustani, klikkaa tykkää. Tiedä vaikka sarja jatkuisi…

Tervetuloa 5-osaisen juttusarjani toiseksi viimeiseen osaan. Verkkokaupan pystyyn laittaminen on paljon muutakin kuin verkkokauppaohjelmiston asennusta ja tuotevalikoiman syöttöä. 

Erityisesti toimitustapojen ja logistiikan nopea ja saumaton toimivuus on tärkeää.

Pitäisi sinunkin tarjota ilmainen kotiinkuljetus? Lue tämä artikkeli ja päätä itse.

Mitkä toimitusmallit ovat parhaita?

Tiesitkö, että eräs mies toimitti itsensä vuonna 2003 New Yorkista Texasiin? No, se ei liene kovin oleellista, mutta katso kuitenkin miten ilmainen tuotepalautus vaikuttaa ostajaan seuraavasta Xemionin infograafista:

Miten toimitustavat vaikuttavat ostamiseen verkkokaupasta?

Infograafi isompana tästä.

Juttusarjan viimeinen osa ilmestyy viikon päästä ja antaa käsityksen mikä merkitys sosiaalisuudella on verkkokauppaostamisessa.

p.s. Tykkäsitkö? Paina tykkää, niin jaksan postailla näitä jatkossakin. Tai jos et, niin kerro sekin. Koitan keksiä jotain mielenkiintoisempaa.

Kun tiedot on tarkistettu, puhelu päättyy kommenttiin “jatketaanko vuodella sopimusta, sehän tosiaan maksaa edelleen vain sen 250 € per vuosi?”

Aaarrrggghhh! Näen punaista, joka kerta kun saan näitä puheluita – jopa lehtimyyjien yhteydenotot ovat toivotumpia. Niistä sentään saa tilaamalla Ihan Oikeita Tuotteita.

Onneksi nämä huijarit on yleensä helppo paljastaa – lue eteenpäin, niin kerron miten.

Mikä on yritysportaali?

Yritysportaali (tai tässä oikeammin ehkä yrityshakemisto tai yritysrekisteri) on palvelu, johon on tallennettu mahdollisimman laaja joukko yrityksiä yhteystietoineen. Sinänsä palvelun perusajatus on alkujaan ollut ihan fiksu, koska 10 vuotta sitten isolla joukolla yrityksiä ei ollut omia kotisivuja, joten yhteystietojen kaivaminen saattoi vaatia esimerkiksi tutun keltaisen luettelon esiin kaivamista.

Sitten onnenonkijat haistoivat helpon rahan: “Ahaa! perustetaanpa yksinkertainen yritysrekisteri ja aletaan keräämään rahaa hyväuskoisilta yrityksiltä.” Rekistereitä alkoi ilmestyä kuin sieniä sateella ja jokaisen ansaintamalli oli sama: X euroa siitä ilosta, että yrityksen perustiedot näkyvät rekisterissä.

Koska Suomessa on (laskentatavasta riippuen) luokkaa 100.000 – 300.000 yritystä, niin on helppo laskea että jo 200€ x 10.000 yritystä tekee yhteensä 2 miljoonaa euroa liikevaihtoa joka ikinen vuosi. Ja jos yritysrekisterin perustaminen maksaa vaikkapa muutama kymmenen tuhatta, palvelun pyörittäminen muutaman satasen kuussa ja tähän päälle laskutus- ja myyntikulut, niin onhan siinä melkoisen kannattava bisnes.

Miksi yritysportaalit sitten ovat “pahoja”?

Ei kai se ole tyhmä joka pyytää, vaan… ? No toki näinkin, mutta sapettaa palvelut, joiden tarkoituksena ei ole edes yrittää tuottaa lisäarvoa asiakkailleen, vaan kerätä asiasta tietämättömiltä rahat pois.

Minulla on useitakin omakohtaisia kokemuksia vedätysportaaleista, joista eräs oli sellainen, että saimme laskun erään portaalin palvelusta, jota emme tasan olleet tilanneet. Soitin myyjälle ja sanoin kohteliaasti, että tilausta ei ole syntynyt ja pyysin esittämään tilausvahvistuksen. Myyjä väitti kiven kovaan sellaisen puhelimitse saaneensa (mikä oli täyttä puppua, eikä hän pystynyt esittämään mitään todisteita tälle), joten pyysin toimitusjohtajan numeroa.

Soitin toimarille, kerroin taustat, jolloin hän vetosi samaan sitovan tilauksen syntymiseen puhelimitse. Kysyin toimarilta, että jos te nyt väkisin laskutatte, niin eikös tämäntyyppinen toiminta ole varma konsti, että ette enää saa meiltä kauppaa jatkossa ja eikös nyt olisi viisasta repiä “tilaus”, jotta voitaisiin ensi vuonna katsoa asiaa uudelleen hyvillä mielin ja puhtaalta pöydältä? Kaikeksi onneksi toimari nielaisi kommenttini ja “kauppa” purettiin. Lienee helppo arvata kuinka vakavasti aioin harkita palvelun ostamista tulevaisuudessa.

Lähtökohtaisesti yritysportaalit voivat toki olla ihan järkeviä ja lisäarvoa tuottavia, mutta jos niiden myyntitavat eivät kestä päivänvaloa ja asiakas pitää huijata kauppaan, niin jotain on pielessä.

Miten tunnistan hyödyttömän yritysportaalin?

Tämä on onneksi melko helppoa. Lue eteenpäin, niin kohta sinua ei enää jymäytetä.

1. “Kaikki muut yritykset ovat jo täällä, kilpailijat vievät kaupan nenäsi edestä.”

Guess what? Vaikka et maksaisi sentin senttiä, niin suurin osa yritysportaaleista laittaa tietosi silti portaaliinsa, koska ilman yrityksesi tietoja portaalin sisältö jäisi melko köyhäksi, eikö?

Kysy myyjältä todisteita siitä, montako kauppaa sinun kilpailijasi ovat viime vuoden aikana saaneet? Jos vastaus on “emme voi paljastaa” tai muuta ympäripyöreää, niin todennäköisesti vastaus on nolla.

2. “Jatketaanko vielä vuodella sopimusta?”

Tämä on todella törkeä vedätys. Se perustuu siihen, että hiukankin isommassa yrityksessä myyjän puhelinsoittoihin vastaa joka vuosi eri henkilö. Jos myyjä onnistuu synnyttämään (valheellisen) mielikuvan, että yritykselläsi on jo sopimus, niin vastaaja ei uskalla olla “jatkamatta” sopimusta ettei oma myynti kärsisi.

Ja usein myyjän soittoskripti kulkee alussa kuvailemaani polkua niin, että ensin varmistetaan onko vastaajalla oikeus solmia kauppa, sitten tarkistellaan viattomasti tietoja ja lopuksi kysellään puolihuolimattomasti jatketaanko sopimusta. Jota ei siis ensinkään edes ollut olemassa.

Kysy itseltäsi, että jos palvelun myyjän pitää huijata sinua tekemään kauppa, niin kuinka suurella todennäköisyydellä saat palvelusta merkittävää lisäarvoa?

3. Tulokset

Puhelinmyyjällä on usein kivat tilastot siitä montako yritystä rekisterissä on tai kuinka hakemistossa olo auttaa yritystäsi Google-näkyvyydessä. Mutta koitappas kysyä edes yksittäisen toimialan sisällä montako kauppaa kilpailijasi on saanut viime vuonna tai jotain muuta konkreettista, niin saat todennäköisesti vain väisteleviä tai ympäripyöreitä vastauksia.

Jos sattuisi niin onnellisesti, että saat ihan oikeita ja uskottavia lukuja, niin saatoit törmätä palveluun, joka ihan oikeasti tarjoaa lisäarvoa. Sellaisiakin toki on, mutta omien kokemuksieni mukaan aggressiivisimmat myyjät tulevat niistä kaikista surkeimmista rahankeruuportaaleista.

Pyydä tuloksia tai muuta konkreettista osviittaa hyödyistä. Yleensä portaaleihin hakeudutaan vain ja ainoastaan lisäkaupan takia.

4. “Näkyvyytesi Googlessa paranee”

Tämä on osittain totta. Totta on se osa, että mitä useammassa portaalissa yrityksesi nimi ja linkki ovat, niin enemmän saat linkkejä Googleen. Mutta kuten kohdassa 1 totesin, niin riippumatta siitä maksatko palvelusta, löydyt SILTI suurimmasta osasta hakemistoja. Ehkä tietoja on yrityksestäsi hieman vähemmän, mutta potentiaalinen asiakkaasi tuskin ostaa ennen kuin on surffaillut omat kotisivusi puhki. Saat siis ilmaiseksi tasan saman hyödyn kuin maksamalla portaalin vuosimaksun.

Se mitä sinulle jätetään kertomatta, on että maksamalla palvelun käytöstä ja profiloimalla itsesi hyvin, saatat itse asiassa nostaa ko. yritysportaalin näkyvyyttä verkossa. Otetaan selventävä esimerkki: aina kun ohjelmistoalan yritys lisää tietonsa portaaliin ja maksaa avainsanasta “ohjelmistokehitys”, niin portaali saa yhden sivun lisää, jolla sanalla “ohjelmistokehitys” ko. portaali saattaa löytyä hakutuloksista. Onneksi tämä ongelma on vähentynyt dramaattisesti, koska mm. Google kehittää algoritmejään jatkuvasti.

Lisää toki yrityksesi kaikkiin järkeviltä näyttäviin yritysportaaleihin, mutta mieti tarkkaan maksatko siitä ilosta. Vältä portaaleita, jotka näyttävät epäilyttäviltä, piilottelevat yritystietojaan tai vaikuttavat muuten epämääräisiltä. Niissä oleminen nimittäin voi LASKEA sivustosi laatupisteitä Googlen silmissä.

5. Palvelun kehitys

Netin luonteeseen kuuluu, että kilpailukykyisiä palveluita kehitetään jatkuvasti. Mikään bisneshän ei kehittämättä pysy kilpailukykyisenä – ei varsinkaan netissä. Paljon kertoo vaikka se miten palvelua on kehitetty viimeisen kahden vuoden aikana. Hyvämaineinen ja oikeasti lisäarvoa tuova portaali kehittää takuuvarmasti palveluaan aktiivisesti.

Älä kiinnostu siitä kuinka kauan portaali on ollut olemassa, vaan paljonko sitä on kehitetty viime vuosina. Jos vastaus on vain “päivitämme joka vuosi yritystiedot”, niin suosittelen että unohdat koko homman.

6. Raportointi

Okei, yritysportaali vaikuttaa kiinnostavalta, miten verifioin että sain kaupan juuri sitä kautta? Yksi vastaus on analyytikan perusteella tapahtuva raportointi siitä paljonko liikennettä nettisivuillesi valuu portaalin kautta.

Esimerkiksi meidän sivuillemme saapui erilaisten portaalien kautta (ja niitä on kymmeniä) viime kuussa kokonaista 3.3% kävijöiden kokonaisliikenteestä. Mutta eikös tuohonkin voi mahtua pari hyvää kauppaa? Toki, vaan emme ole maksaneet yrityshakemistoista olemisessa senttiäkään.

Seuraa analytiikasta tuleeko sivuillesi merkittävästi liikennettä hakemistojen kautta. Muuttuuko liikenteen määrä oleellisesti kun lopetat maksullisen palvelun? Veikkaan, että muutos on parin prosentin luokkaa.

7. “Olet juuri perustanut firman, haluatko tietosi meidän viralliselta kuulostavaan portaaliimme?”

Tässä kohtaa näen ehkä kaikista eniten punaista. Tämä vedätyskeino kun kohdistuu juuri niihin kaikkein kokemattomimpiin, juuri yrityksen perustaneisiin ihmisiin, jotka eivät vielä tiedä, että yrittäjää yritetään huijata jos jonkinlaisilla vippaskonsteilla.

Saatat saada tämmöisen soiton jo ennenkuin yrityksesi löytyy ihan hyödyllisestä (ja ilmaisesta) yhteisö- ja yritysrekisteristä eli YTJ:stä. Ja kun yritysportaalin nimi kuulostaa viralliselta ja uskottavalta (esimerkiksi “Suomen se-ja-se yrityshakemisto”), niin saatat harhautua, että tämähän kuulostaa järkevältä.

Ihan kuten pankkisi ei lähetä sinulle salasanan uusimispyyntöä henkilökohtaiseen sähköpostiisi, niin virallinen yritysrekisteri ei pyydä sinua maksamaan yrityksen perustamishetkellä vuosimaksua rekisteriin kuulumisesta.

8. Perättömät laskut

Tämä menee samaan sarjaan kuin tuntemattaomat puhelinsoitot, joihin vastaamalla sinua veloitetaan rasvaisella minuuttitaksalla. Siis pelkästään siitä ilosta, että vastasit puheluun.

Periaatteena yleensä on, että portaalin nimi on uskottava (kuten Suomen se-ja-se portaalihakemisto) ja lasku on virallisen ja uskottavan näköinen. Laskun lähettäjä laskeekin sen varaan, että saaja on osa isompaa organisaatiota ja luulee, että joku muu yrityksestä on tilannut palvelun, joten hän hyväksyy laskun maksettavaksi.

Järjestä yritykseesi kontrolliprosessi, jossa hakemistopalveluiden laskut pitää hyväksyä mieluiten yhden ja saman henkilön toimesta, niin ei satu vahinkoja.

Tässä oli muutama yleinen vedätyskeino. Jos (ja kun) listasta puuttuu yleisiä huijauskikkoja, niin kerro minulle niistä vaikkapa alla olevalla keskustelutoiminnolla. Päivitän sitten tätä blogipostausta ja tehdään huijareiden elämästä taas pikkuisen vaikeampaa.

Onko hyviä yritysportaaleita olemassa?

Nyt kun yritysportaaleita on parjattu, niin on kohtuullista todeta, että myös järkeviä yritysportaaleita on olemassa. Niitä on itse asiassa varsin paljonkin. Blogipostaukseni tarkoituksena ei olekaan suotta mustamaalata kaikkia portaaleita, vaan antaa keinoja erotella jyvät akanoista.

Hyvän yritysportaalin tunnusmerkit eivät ole aukottomia, mutta ainakin seuraavia asioita on hyvä tarkastella ennen kuin miettii maksullisten palveluiden ostamista:

• Toiminnan läpinäkyvyys / reiluus. Jos palvelutuottajan tiedot ja hinnat ovat esillä, sinua ei huijata kauppaan ja sinulle rehellisesti kerrotaan mitä maksamalla voit saada, niin et todennäköisesti ole tekemisissä huijareiden kanssa.

• Segmentoidut hakemistot. Jos portaalin yritysjoukko on rajattu järkevästi (toimiala, alue tms.), niin taustalla voi olla aito pyrkimys yhdistää saman tyyppiset toimijat loppuasiakkaalle helposti selailtavassa muodossa.

• Suoria bisnesmahdollisuuksia tarjoavat portaalit. Jos portaalista voi suoraan tilata palveluasi (esimerkiksi ajanvaraus), niin palvelu todennäköisesti pyrkii synnyttämään aitoa lisäarvoa. Sinänsä tämän joukon palvelut eivät oikeastaan edes kuulu tämän blogipostaukseni piiriin, koska huijariportaaleiden ainoa toiminnallisuus on yleensä yrityksen yhteistietojen tallennus.

• Yhteisöportaalit. Jos portaali on rekisteri jonkin yhdistyksen jäsenistä, niin suurella todennäköisyydellä saat yrityksellesi muutakin lisäarvoa kuten mahdollisuuden osallistua koulutuksiin ja seminaareihin tai alennusta yhteistyökumppaneiden palveluista. Nämäkään portaalit eivät oikeastaan kuulu tämän postaukseni piiriin, koska roskaportaalit eivät tuota tapahtumia tai muuta selvästi havaittavaa lisäarvoa.

• Tunnetun brändin hakemistot. Isoilla ja luotettavilla toimijoilla on harvoin varaa vaarantaa brändiään tyystin hyödyttömillä palveluilla. Ne myös kehittävät palveluitaan jatkuvasti ja niiden toiminnallisuus on yleensä selvästi pelkkää yrityshakemistoa laajempi. On toki todettava, että tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että maksullisia palveluita kannattaisi ostaa, mutta ainakin niitä voi vakavasti harkita.

Se yritysportaaleista tällä erää, seuraavaksi kerron mihin suuntaan yritysportaalit ovat kehittymässä.

Jos pidit kirjoituksestani, niin ole ystävällinen ja tykkää. Ja kuten aina, niin kaikki kommentointi on erittäin tervetullutta!

Tervetuloa 5-osaisen juttusarjan 3. osaan, jossa pohditaan minkä takia jotkut ihmiset vieläkin mieluummin polkevat räntäsateessa kauppaan kotisohvalta ostamisen sijasta.

Tämän juttusarjan edellisessä osassa käsiteltiin sitä, miten värit vaikuttavat ostamiseen.

Miksi verkkokaupasta ostaminen tuntuu vieraalta?

No miksi ihmiset pelkäävät verkkokaupassa asioimista?

Bloggasin jokin aika sitten siitä, että Suomi on verkkokaupan takapajula. Se johtuu varmasti monista asioista, mutta seuraava infograafi tarjoaa 7 erilaista syytä.

Tarkista Sitejabberin infograafi ja katso oletko sinä samaa mieltä?

Miksi ihmiset pelkäävät verkkokauppoja?

Infograafi isompana tästä.

Pelot ovat onneksi suurin osa sellaisia, joille verkkokauppias voi tehdä jotain. Online chat -toiminnolla asiakas voi ostaessaan varmistaa, että tuote soveltuu hänelle. Sivustolla voi käyttää verkkopankkienkin hyödyntämää SSL-salausta ja niin edelleen.

Onko sinun verkkokaupassasi pyritty jo torjumaan asiakkaan pelkoja?

p.s. Saa tykätä ja jakaa, jos tykkäsit. Juttusarja jatkuu taas viikon päästä.

Tervetuloa 5-osaisen juttusarjan 2. osaan, jossa annetaan vinkkejä verkkokaupan parantamiseksi havainnollisen infograafin muodossa.

Tämän juttusarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin sitä, miten ostokorin hävikkiä saa pienennettyä.

Tällä kerralla perehdytään siihen, miten värit vaikuttavat ostamiseen.

Miten värit vaikuttavat ostamiseen verkkokaupassa?

Makuja on monia – niin myös verkkokauppojen ulkoasuja. Mutta kuink paljon värit vaikuttavat asiakkaasi ostokäyttäymiseen verkokaupassasi? Entä sivujen latausajat? 

Katso seuraava Kissmetricsin infograafi ja tee omat johtopäätöksesi:

Miten värit vaikuttavat asiakkaasi ostokäyttäytymiseen verkkokaupassasi?

Infograafi isompana tästä.

Huomatkaa, että infograafi on tehty Pohjois-Amerikkalaisten mieltymysten mukaan, joten ihan sokeasti ei kannata omaa verkkokauppaa mennä sen perusteella muokkaamaan.

Seuraava juttusarjan artikkeli taas täältä luettavissa viikon päästä.

p.s. Jos pidit artikkelista, niin paina tykkää. Kiitos!

Lähde: Soluvas.com

Viime viikolla bloggasin Magentosta, jonka suosio on noussut raketin lailla ympäri maailman viime aikoina.

Nyt satuin törmäämään ihan mielenkiintoiseen ja  tuoreeseen tutkimukseen Magenton kasvuluvuista.

Kasvuluvut ovat varsin huimia.

Magenton markkinaosuus kasvanut 20% 4kk:n aikana

Tutkimus on tehty Alexan top-miljoona sivustoista, joista ollaan automaattisesti “haisteltu” mitä verkkokauppa-alustaa sivuilla käytetään. Suurin 20% markkinaosuus on Magentolla (6795 kauppapaikkaa). Markkinaosuuttakin kiinnostavampaa on kasvuvauhti: 20% pelkästään viimeisen 4 kuukauden aikana!

Hyvänä kakkosena on Zen Cart 4042 kaupalla, kolmosena VirtueMart 3914 kaupalla. Neljäntenä hiukan iäkkäämpi ravuri eli osCommerce 3199:lla kaupallaan on onnistunut jopa hieman kasvattamaan osuuttaan, mikä on hieman yllättävää koska hype on viime vuosina keskittynyt muihin verkkokauppa-alustoihin.

Koko tutkimus on luettavissa täältä.

Tämä blogipostaus aloittaa juttusarjan, jossa esittelen valittuja infograafeja, joilla voit kehittää verkkokauppasi uuteen iskuun.

Tässä infograafeista ensimmäinen, jonka avulla vähennät ostoskorihävikkiä.

Vähennä ostoskorihävikkiä verkkokaupassasi

Oletko havainnut, että verkkokauppasi asiakkaat kyllä löytävät kauppaasi ja lisäävät tuotteita ostoskoriin, mutta jostain syystä eivät vie ostoprosessia loppuun saakka?

Ehkäpä seuraavasta Monetate.comin valaisevasta infograafista on sinulle apua:

Infograafi isompana tästä.

Olen infograafin tekijän kanssa täysin samaa mieltä, että käyttäjää ei pitäisi pakottaa rekisteröitymään ostaakseen tuotetta – paitsi jos sinulla B2B-verkkokauppa. Silloin  pakollinen sisäänkirjautuminen saattaa olla perusteltua. Ostoskorin tallentaminen on myös hyödyllinen toiminto, mutta melko vähän käytetty ominaisuus Suomessa.

Tämän blogisarjan 2. osassa opit miten kauppasi värit vaikuttavat asiakkaasi ostokäyttäytymiseen. Toinen osa ilmestyy viikon päästä – pysy kanavalla!

p.s. Jos pidit artikkelista, niin paina tykkää. Kiitos!