Lähde: Soluvas.com

Magento on pop. Suomessa Magento on vasta tekemässä tuloaan yleiseen tietouteen, mutta kiinnostus on täälläkin kasvamassa kovaa vauhtia.

Lukuisia erilaisia alustoja käyttäneinä olemme innoissamme Magenton tuomista mahdollisuuksista.

Koska kaikkeen on kuitenkin hyvä suhtautua terveen skeptisesti, moni miettii varmasti mistä tässä Magento-huumassa oikein on kysymys.

Lue eteenpäin, niin paljastan mistä huuma johtuu.

1. Magento on monipuolinen

Periaatteessa Magentossa on sisäänrakennettuna kaikki oleellisimmat ominaisuudet, joita yritykset haluavat verkkokauppa-alustaltaan. Up-sell, cross-sell, tuotekuvien suurennos, monipuolinen hallintaliittymä jne. – nämä kaikki ovat mukana Magentossa oletuksena.

Lisäksi Magentosta löytyy sisäänrakennettu uutiskirjetyökalu ja sisällönhallintajärjestelmä. Viimeksi mainittu on erinomaisen kätevä tapauksissa, joissa yritys haluaa korvata perinteiset webbisivunsa verkkokauppamoottorilla, mutta silti säilyttää mahdollisuuden tuottaa itse (ilman ohjelmistalon apua) perinteistä sivusisältöä.

Täydellinen lista Magenton ominaisuuksista.

2. Magento on laajennettavissa

Vaikka on Magento on hurjan monipuolinen suoraan laatikosta asennettuja, siihen löytyy tuhansia lisäosia, joilla toiminnallisuutta voi laajentaa. Haluaisitko tuotteesi yrityksen Facebook-sivuille? Löytyy. Entä Suomalaiset verkkomaksut? Löytyy.

Open Source -tuotteille tavalliseen tapaan lisäosien taso ja hinta ovat vaihtelevia. Osa ilmaisista lisäosista on erinomaisia, osa surkeaa kuraa. Sama pätee kaupallisiin laajennoksiin. Lisäosatarjonnan syventymiseen kulutettu aika kuitenkin kannattaa, koska sillä voi säästää selvää rahaa (ja välttää ongelmia esim. stabiiliudessa).

3. Magento on hakukoneystävällinen

Hakukoneoptimointi (SEO) on pakollinen osa toimivan ja liiketoimintaa hyvin tukevan verkkokauppaympäristön rakentamista. Hyvin tehty hakukoneoptimointi nostaa verkkokaupan näkyvyyttä hakukoneissa ja täten lisää myyntiä, joten siihen panostaminen kannattaa.

Magento on luonteeltaan jo valmiiksi hyvin optimoitu alusta laatikosta purettuna, mutta perinpohjainen hakuoptimointi vaatii melko paljon tuunausta. Tähän osuuteen kannattaa siis perehtyä huolella. Magenton hakukoneoptimointiin voimme vaikka perehtyä tarkemmin tulevissa blogipostauksissa.

4. Magento skaalautuu pienestä verkkokaupasta isoihin e-kaupparatkaisuihin

Eräs Magenton hyvistä ominaisuuksista on sen skaalautuvuus. Sen voi asentaa pienempiinkin verkkokauppoihin, mutta toisaalta alustan vahvuudet tulevat parhaiten esiin monimutkaisissa sähköisen kaupan ratkaisuissa. Se on siis varsin hyvä valinta, jos aloitetaan pienestä, mutta halutaan mahdollisuus skaalata ylöspäin liiketoiminnan kasvaessa.

Magentosta löytyy esim. multisite-tuki, joka tarkoittaa, että isompi yritys voi tuoda kaikki 10.000 tuotettaan keskitettyyn tietokantaan, mutta tarjoilla niitä ulospäin täysin erilaisissa kauppanäkymissä.

Esimerkiksi yritykset, jotka tarjoavat useita vahvoja brändejä, arvostavat sitä, että jokaiselle brändille voi luoda ihan oman näköisen kauppanäkymän. Kaikkien kauppanäkymien hallinta voidaan silti suorittaa yhdestä hallintaliittymästä käsin.

5. Magento on joustava

Jokainen laajoja sähköisiä ratkaisuja tuottanut on törmännyt asiakaskohtaisiin vaatimuksiin. Omien kokemuksieni mukaan liikevaihdoltaan yli 3 milj. euron organisaatiot haluavat alustoja, jotka toisaalta tarjoavat rutkasti valmiita toiminnallisuuksia (kustannustehokkuus), mutta toisaalta ovat riittävä vapaasti mukautettavissa asiakaskohtaisiin tarpeisiin.

Tässä suhteessa Magento loistaa – taitava ohjelmistotalo voi taivuttaa tuotetta hyvin monipuolisesti erilaisiin organisaatiokohtaisiin tarkoituksiin. Verkkokauppa-alustojen saralla tämä ei ole ollut mikään itsestään selvyys ja Magento tarjoaa fiksulla suunnitteluideologiallaan apua tähän.

6. Magento on integroitavissa taustajärjestelmiin

Meille Sofokuksessa integraatiot ovat lähellä sydäntä. Valitettavasti välillä tuntuu siltä, että ihan kaikki alustatuotteiden toimittajat eivät ajattele samoin. Tämä on kurja juttu, koska uskon vakaasti, että isoimmat kustannussäästöt ja toimivimmat kokonaisratkaisut saavutetaan käytännössä lähes poikkeuksetta integroimalla. Integraatioilla automatisoidaan tehokkaasti prosesseja ja vältetään turhaa työtä – kaikki tämä näkyy suoraan toiminnan tehostumisena ja virheiden vähenemisenä.

Onneksi Magenton tämä ei ole ongelma, vaan integroitavuus on huomioitu Magenton sisäisessä suunnittelussa.

7. Kansainvälisen verkkokaupankäynnin ominaisuudet ovat Magentossa sisäänrakennettuina

Moni verkkokauppias pohtii mielessään, kannattaisiko laajentaa tarjontaansa ulkomaille. Isommille toimijoille se on elinehto. Verkkokauppa-alustan näkökulmasta kansainvälinen kaupankäynti aiheuttaa monia haasteita, joihin vanhemmat verkkokauppatuotteet eivät ole välttämättä kovin hyvin vastanneet.

Kansainvälisestä verkkokaupasta tulee helposti mieleen lokalisointi. Magento on valmiiksi lokalisoitu yli 60 kielelle, mikä kattaa yleisimmät tarpeet. Kaikkia kielilokaaleja ei ole käännetty ihan loppuun saakka, mutta toisaalta tämä on tehtävissä kohtuullisella vaivalla. Moni-lokaaliominaisuus on toki muissakin verkkokauppa-alustoissa arkipäivää, mutta Magento tarjoaa muita toimintoja, joissa useat verkkokauppa-alustat vieläkin kompuroivat.

Verojen käsittelysäännöt ovat kv-kauppoja tehneille tuttu murheenkryyni. Magento mahdollistaa monipuolisten verotussääntöjen luomisen. Magentosta löytyy myös kv-liiketoiminnalle välttämättömiä asioita kuten kansainväliset maksutavat (PayPal jne.) ja logistiikkaintegraatiot (UPS jne.).

On huojentavaa rakentaa verkkokauppa-alustalle, josta voi olla varma, että se soveltuu tarvittaessa myös kansainväliseen verkkokaupankäyntiin.

8. Magento on suosittu

Kuten alussa totesin, Magento on pop. Todella pop. Katso vaikka Googlen Trends-palvelusta: Magentoa haetaan Googlesta jopa enemmän kuin termiä “e-commerce”! Magenton päällä on globaalisti jo yli 100.000 verkkokauppiasta ja määrä kasvaa hurjaa vauhtia.

Alustan suosio tarkoittaa, että alustaprojektiin investointi on turvallista. On epätodennäköistä, että Magenton kehitys tulisi lähivuosina pysähtymään. Vastaavasti Magentoa osaavia toimittajia tulee löytymään jatkossakin.

9. Yli 10.000 kehittäjää ei voi olla väärässä

Magentolla on laaja kehittäjäyhteisö. En tiedä tarkkaa lukua (voi olla paljon isompikin), mutta tällä ei ole suurta merkitystä. Merkittävää on, että määrä on niin iso, että puhtaasti kaupallisesti toimivan alustatoimittajan tulisi olla globaali jätti voidakseen aidosti kilpailla kehitystahdissa Magenton kanssa.

10. Magento on ilmainen

Okei, en ole sen koulukunnan kannattaja, joka suosittelee bisneskäyttöön tarkoitettuja alustoja etupäässä ilmaisuuden perusteella, mutta jos tuote on näin hyvä, niin ilmaisuus on mukava lisäbonus.

Totuuden nimissä Magentosta löytyy myös kaupallisia versioita, mutta koska avoimen lähdekoodin Community-versio on varsin kattava, niin sillä pystyy rakentamaan monimutkaisempiakin verkkokauppoja, jotka on integroitu toiminnanohjausjärjestelmiin.

Varoituksen sana loppuun

Jokainen tietää, että ilmaisia lounaita ei ole. Sen vuoksi on hyvä myös tarkastella miksi Magentoa ei kannata käyttää.

Magento on kaikkea edellä listaamaani, mutta se on myös raskas ja vaikeasti opeteltava (verrattuna esimerkiksi moniin muihin PHP-pohjaisiin alustoihin). Suosittelenkin Magentoa toimijoille, joilla on ennestään kokemusta vaativien teknisten enterprise-tason alustojen hyödyntämisestä ja kokemusta ympäristöjen skaalaamisesta, optimoinnista ja tietämystä erilaisten caching-mekanismien käytöstä.

Magentossa on myös piirteitä, joista emme kauheasti pidä, mutta toisaalta täydellisiä tuotteita ei ole (tai ainakaan vielä ei ole tullut vastaan). Esimerkiksi Magenton 5-portainen checkout-prosessi ei ole suosikkiominaisuutemme, mutta tämänkin saa toki tuunattua yhdelle sivulle.

Jokapojan työkalu Magento ei siis ole, mutta oikeissa käsissä sitä voi venyttää uskomattomiin suorituksiin. Suosittelen lämpimästi tutustumaan tuotteeseen.

Satut surffaamaan pahimman kilpailijasi kotisivuille ja järkytyt. Kilpailijasi on mennyt uusimaan sivunsa ja ne näyttävät paljon paremmilta kuin omasi! Nyt tuli kiire kehittämään omaa palvelua, etteivät asiakkaasi rynnistä kilpailijallesi.

Pysähdy hetkeksi ja vedä happea. Tilanne ei ehkä ole niin paha kuin kuvittelet.

Katso seuraava 10 kohdan lista, jotta ymmärrät millainen tilanne on todellisuudessa.

Hyvät kotisivut ovat monen mielestä synonyymi kauniille kotisivuille. Se on kuitenkin vain osa totuudesta. Käyn seuraavassa läpi 10 oleellista osatekijää, jolla analysoit helposti itse kilpailijasi sivuja.

1) Miksi kotisivusi ovat olemassa?

Mielestäni yksi tärkeimmistä asioista on miettiä sivuston olemassa olon tarkoitus. Vastaus on useimmiten kertoa yrityksestä, tarjota tuotteita ja palveluita ja niin edelleen.

Mieti kenelle sivusi on suunnattu? Jos edustat vaikkapa lakifirmaa, niin pinkki ulkoasu ei välttämättä herätä uskottavuutta. Nuorille suunnattu sivusto voi sen sijaan toimia pinkkinä ihan hyvin. Sivujesi tulee upota tavoittelemaasi kohderyhmään kuin kuuma veitsi voihin.

Mitä tavoitteita haluat saavuttaa sivuillasi? Jos haluat myydä tuotteita, niin löytyykö tuotearsenaalisi sivuiltasi, onko se ajantasainen ja tarjoaako se riittävästi tietoa tuotteista? Miten kävijä saa halutessaan lisätietoa? Miten kiinnostavaa tuotetta pääsee kokeilemaan?

Jos unohdat kilpailijasi uusien sivujen hienon ulkoasun, niin miten hyvin se onnistuu viestimään sivujen olemassa olon tarkoituksen? Entä omasi?

2) Satsaisinko webbisivujeni ulkoasuun?

Kuten tämän juttusarjani ensimmäisessä osassa kerroin, niin liiketoimintaa tukevan verkkosivuston synnyttäminen vaatii monen eri osa-alueen hallitsemista. Ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä kiinnittää huomiota verkkosivuissa ulkoasuun. On totta, että kotikutoisilla sivuilla ei välttämättä kauaa viihdy, mutta se ei suinkaan tarkoita, että sivusi eivät voisi tuottaa enemmän kuin kilpailijasi huippu-design sivut.

Mieti seuraavaa: kilpailijasi tekee upean kivijalkaliikkeen ja sijoittaa sen keskelle Saharan autiomaata. Sinä vuokraat rupuisessa kunnossa olevat tilasi Mannerheimintieltä. Kumpaan luulet eksyvän enemmän asiakkaita? Aivan, huippu-artistin visualisoimat sivut eivät paljoa lohduta, jos asiakkaasi eivät eksy sinne, vaan kilpailijan kotikutoisille sivuille. En missään nimessä halua väheksyä laadukkaan ulkoasun merkitystä, mutta haluan korostaa sen olevan vain yksittäinen osa toimivan verkkopalvelun tuottamista. Itse asiassa lämpimästi suosittelen, että sivuston ulkoasu on ammattimaisen web-graafikon tuottama.

Satsaa ihmeessä verkkosivujesi ulkoasuun, sillä on merkitystä. Huomioi kuitenkin, että kilpailijasi rupuinen, mutta hyvin optimoitu verkkosivusto voi kilauttaa kilpailijasi kassaa tehokkaammin.

Kehitys on kehittynyt netissä niin, että pelkällä nätillä ulkoasulla ei enää pitkälle pötkitä. Sen takia mm. Flash-teknologia on lähtökohtaisesti huono valinta käyttöliittymäteknlogiaksi, jos halutaan ohjata liikennettä sivulle ja kehittää konversiota (=ohjata kävijöitä tekemään haluttuja asioita sivustolla). Lisäksi esim. Applen tuotteilla Flash-sivut voivat jäädä kokonaan selailematta.

Älä siis käytä Flashia kuin korkeintaan luodaksesi jonkun pienen sovelluksen sivuillesi (vaikkapa pelin tai sarjakuvaeditorin). Sen sijaan suosittelen lämpimästi webbisuunnittelua taitavan graafikon palkkaamista visuaalisen ulkoasun tekemiseen. Käyttöliittymä kannattaa toteuttaa HTML5:lla tai Javascript-pohjaisilla kirjastoilla kuten JQuery tai Sencha.

Onko kilpailijasi sivusto Flashilla tehty? Jos, niin voit hengähtää helpotuksesta, kilpailijallasi tulee olemaan kova työ (tai paljon rahaa) saada ohjattua kävijöitä sivuilleen.

3) Tiesitkö, että verkkosivuillasi pitää olla blogi?

Voi kuulostaa radikaalilta väitteeltä, mutta blogi on aivan keskeinen digitaalisen markkinoinnin väline. Kyseessä ei ole ohimenevä muoti-ilmiö (kuten yhden sivun skrollattava kotisivumalli). Luomalla kiinnostavaa ja merkityksellistä sisältöä lukijasi ymmärtää sinua ja ammattitaitoasi tuhat kertaa paremmin kuin lukemalla pelkästään tuotteesi tai palvelusi kuvauksia.

Lisäksi blogi luo verkkoon kallisarvoista uniikkia sisältöä, joka nostaa näkyvyyttäsi hakukoneissa. Bloggaamalla luot myös yhden hyvän vierailla sivuillasi myöhemminkin. Vaihtuva sisältö on pitkässä juoksussa kiinnostavampaa kuin hienoin design-ulkoasu.

Blogin perustaminen on helppoa, hyvällä tuurilla julkaisujärjestelmästäsi löytyy jo valmiiksi siihen tarvittava toiminnallisuus tai lisämoduuli. Jos ei, niin vaikkapa WordPressillä blogin perustaminen onnistuu käden käänteessä. Ja ihan kaikilla ammattilaisilla on jotain sanottavaa – myös sinulla, jaa se siis muille! Organisaatiostasi saattaa jopa löytyä joku, joka on iloinen päästessään kirjoitushommiin.

Onko kilpailijallasi blogi? Jos ei, niin tässä on paikkasi. Mieti punainen lanka blogillesi ja eikun bloggaamaan!

4) Mikä on paras julkaisujärjestelmä kotisivuillesi?

Sellaista ei ole. Toki julkaisujärjestelmissä (CMS) on huimasti eroja, mutta hyviä julkaisujärjestelmiä on niin paljon, että yleensä ero tulee siitä miten hyvin se istuu tarpeisiisi ja kuinka ammattimaisesti muut osa-alueet (kuten sivun navigaatiorakenne, sisältö ja ulkoasu) on tehty. Kilpailija pääsee harvemmin ottamaan kaulaa sinuun pelkästään sillä, että heillä on käytössään parempi julkaisujärjestelmä (paitsi jos omasi on esimerkiksi yli 5 vuotta vanha).

Tämän takia suosittelen, että kun uusit sivujasi, niin älä tee päätöstä nojautuen siihen mitä julkaisujärjestelmää toimittajasi käyttää, vaan siihen kuinka hyvin toimittajasi hallitsee kaikki tarvittavat osa-alueet sivuston rakentamisessa. Toki silti kannattaa tarkistaa, että julkaisualustasta löytyy sinulle tärkeät ominaisuudet ja sitä on mukava käyttää.

Älä keskity pelkästään sisällönhallintajärjestelmän valintaan. Se ei yksinään ratkaise sitä kuinka hyvin verkkosivusi tukevat liiketoimintaasi. Pidä kuitenkin huoli, että verkkosivusi on rakennettu julkaisujärjestelmän päälle. Se ei ole ainakaan hinnasta kiinni. Hyviä kun saa ilmaiseksikin.

5) Sisältö ratkaisee

Content is the king. Väittämä ei voisi osua oikeampaan. Nimittäin niin ihmiset kuin hakukoneetkin arvostavat laadukasta ja uniikkia sisältöä. Hyvä sisältö ei tarkoita vain tuote- ja palvelukuvauksia, vaan myös ajankohtaista ja muuttuvaa sisältöä (kuten blogi).

Omasta mielestäni laadukkaan, ymmärrettävän, kiinnostavan ja hakukoneisiin hyvin tarttuvan sisällön kirjoittaminen on yksi vaikeimmista asioista verkkosivutuotannossa. Parasta olisi, jos itse tuottaisit sisällön. Jos et tiedä miten, niin hyödynnä ammattilaista.

Tekstin tulisi mielellään olla kiinnostavaa, asiantuntevaa, rehellistä, sujuvaa, helposti luettavaa (silmäiltävää), kieliasultaan mahdollisimman virheetöntä ja siitä pitäisi pyrkiä karsimaan perinteisen markkinoinnin ylisanat pois (johtava, laadukas jne.). Lisäksi sisällön pitäisi olla rakenteeltaan hakukoneisiin hyvin tarttuvaa. Ei siis mikään ihan helppo nakki, mutta tehtävissä.

Pyydä jotain tuttuasi lukemaan omia ja kilpailijasi verkkosivuja ja pyydä kommentoimaan. Mikä oli hyvää, mikä huonoa? Ymmärsikö lukija mitä sinä tai kilpailijasi tarjoaa? Löytyikö haluttu sisältö helposti ja vastasiko teksti lukiessa heränneisiin kysymyksiin? Teetä selvitys hakukoneammattilaisella sivujesi näkyvyydestä netissä.

6) Sosiaalinen media

Sosiaalisesta median (SoMe) tärkeydestä on kohkattu jo muutaman vuoden ajan joka paikassa, mutta kokemuksieni mukaan varsinkin yrityksillä on hankaluuksia hahmottaa miten SoMeen pitäisi suhtautua omassa bisneksessä (meilläkin on asiaa pohdittu tovi jos toinenkin ). Aihe on sen verran laaja, että en yritäkään tässä muuta kuin raapaista pintaa (ehkäpä bloggaan aiheesta erikseen, jos joku kokee tarvetta?).

Oleellisinta minusta on ymmärtää, että SoMe on tullut jäädäkseen. Se ei ole muoti-ilmiö, joka poistuu parin vuoden päästä. Tämä oli se helppo osuus.

Kun havainto tärkeydestä on sisäistetty, niin kannattaa pohtia miten se voisi liittyä omaan toimintaan. Suosittelisin tutustumaan aiemmin tweettaamaani infograafiin “Step-by-step Guide to your social media success”. Infograafista saa minusta varsin hyvän kokonaiskuvan SoMesta. Se millä tavalla SoMe kannattaisi liittää omaan toimintaasi vaatii erityisesti B2B-puolella yleensä pohdiskelua enemmänkin, B2C-puolella tilanne on yleensä suoraviivaisempi.

Tässä kuitenkin pari irtovinkkiä:

• Voisivatko asiakkaasi kommentoida blogiasi? Entä tuotteitasi? (esim Facebook-liitännäinen)
• Onko henkilökunnallasi LinkedIn-profiilit? Kannattaisiko ne tuoda sivuille?
• Voiko sivujesi sisältöä jakaa? Jos joku on kiinnostunut tuotteestasi, kannattaisiko tarjota tapa jakaa tietoa SoMeen?
• Onko organisaatiollasi Facebook tai Google+ sivu? Linkkaa kotisivusi niihin, se nostaa näkyvyyttäsi verkossa.
• Voisiko sivuilta löytyä tykkää-nappi? Monta tykkääjää luo luotettavaa kuvaa toiminnastasi.
• Okei, asiakkaasi eivät käytä Facebookia. Entä tulevat työntekijäsi? Moni yritys on kohdentanut Facebookin työntekijöiden kalasteluun.

Onko kilpailijasi sivuilla hyödynnetty sosiaalista miten SoMea? Onnistutaanko tavoitteissa? Onko kilpailijasi äkännyt jotain, mitä sinä et vielä? 

7) Löytyykö kilpailijasi Googlesta, mutta sinua ei?

Tämä on osuus, jonka analysointi on minusta syytä jättää alan syvästi perehtyneelle ammattilaiselle. Yleensä kotisivujen tekijät eivät osaa optimoida hakukonenäkyvyyttä tarpeeksi hyvin. Sen takia mekin teemme sivustotuotannon yhteydessä vain perustason optimoinnin ja jätämme koneiston virittelyn siihen perehtyneille ammattikumppaneillemme.

Ole siis erityisen tarkkana, jos joku kertoo tekevänsä sinulle verkkosivuston, joka on hakukoneoptimoitu. Jos kyseessä ei ole asiaan vihkiytynyt yritys (tai ammattilainen), lopputulos ei ole välttämättä sitä mitä luulit ostavasi. Onneksi on yksi helppo tapa saada käsitys asiasta.

Avaa Google ja kirjoita hakuruutuun “sähköisen liiketoiminnan ratkaisut”. Hakulistauksesta pitäisi löytyä mainosten jälkeen kirkkailta mitalisijoilta Sofokus. Tämä on hakukoneoptimoinnin tulosta.

Oletetaan, että sinulla on kukkakauppa ja syötät hakuruutuun “kukkakaupat turku”. Jos kilpailijasi pamahtaa ykköseksi ja sinua ei löydy lainkaan ensimmäiseltä hakutulossivulta, niin mieti montako potentiaalista asiakasta menetät joka ikinen päivä?

Ammattimaisesti tuotetun ja liiketoimintaa vakavasti tukevan sivuston kehitysrutiiniin kuuluu hakukoneoptimointi. Jos kilpailijasi löytyy ja sinua ei, ota yhteyttä optimoinnin ammattilaiseen. Tiedosta, että optimointi on prosessi, ei projekti.

8 ) Ohjaa kävijäsi oikeaan paikkaan

Oletetaan, että verkkosivujasi on hakukoneoptimoitu ja halutun profiilin kävijöitä ohjautuu sivuillesi tasaisen tappavaan tahtiin. Mutta mitä ihmettä, analytiikkaa tutkimalla selviääkin, että kävijät eivät juuri klikkaile muita alisivujasi! Tässä kohtaa hätiin rientää konversio-optimointi.

Konversio-optimointi tarkoittaa sivuston kehittämistä niin, että kävijä ohjataan tietoisesti haluamaasi paikkaan, joka voi olla vaikkapa koekäyttötunnusten tilaaminen, yhteydenottolomake tai tuotteen ostaminen.

Tarkoitus on siis luoda “selailuputki”, jossa kävijä talutetaan sivulle, joka on selailun tavoiteltu päätepiste. En käy tässä keinoja läpi, joilla selailuputki luodaan (se on monen osatekijän summa), vaan tyydyn toteamaan, että sinulla pitäisi olla selvä käsitys mihin haluat kävijäsi ohjata.

Konversio-optimointi on kuitenkin minusta parasta ulkoistaa ammattilaiselle, mutta on hyödyllistä ymmärtää mistä siinä on kyse. Lukaise läpi vaikkapa tämä 101 landing Page Optimization Tips -opas, niin saat käsitystä mistä on kyse.

Selaile kilpailijasi sivustoa.Tuntuuko,että sivusto osaa lukea ajatuksiasi ja kuljettaa sinua maagisesti askel-askeleelta, kunnes päädyt sivulle, josta vaikkapa tilataan ilmainen opas aiheesta, josta olet kiinnostunut? Kilpailijasi on hereillä, entä miten omat sivusi toimivat?

9) Inbound markkinointi, mikä ihmeen inbound markkinointi?

Viittasin tämän artikkelisarjan edellisessä kirjoituksessa inbound-markkinointiin, joka on kuuma aihe juuri nyt, eikä syyttä. Ylätasolla inbound-markkinointi yrittää vastata asiakkaiden markkinointiähkyyn, joka on seurausta perinteisestä tuputusmarkkinoinnista. Perinteinen markkinointi kehottaa usein suoraviivaisestikin asiakkaita tekemään ostoksen.

Inbound-markkinoinnissa taas pyritään luomaan kiinnostavaa sisältöä ja luomaan lisäarvoa, jotta utelias käyttäjä itse kiinnostuisi tuotteesta niin paljon, että haluaa kokeilla tai jopa ostaa. Inbound-markkinoinnin tekemiseen on monta keinoa ja edellä mainittu bloggaaminen on yksi sen keinoista.

Otetaan selventävä esimerkki siitä miten perinteinen markkinointi eroaa inboundista:

• Perinteinen: “Osta nyt heti tämä super hieno ja laadukas tuote. Hinta vain 999,99€.”
• Inbound: “Jos aihe kiinnostaa, niin voit ladata tämän ilmaisen 20-sivuisen oppaan, jolla pääset omatoimisesti alkuun.”

Ensin mainittu tapa tuputtaa, jälkimmäinen antaa käyttäjän itse päättää kiinnostuuko hän. Itse uskon, että inbound on markkinoinnin tulevaisuus ja muutaman vuoden sisällä perinteinen markkinointi koetaan entistä ahdistavammaksi. Rajojemme ulkopuolella asia on jo noteerattu, Suomi puksuttaa kaukaa perästä. Pelkkä hypeäkö? Katso vaikka nelly.com artikkeli Markkinointi & Mainonta -lehdestä.

Kun seuraavaksi surffailet kilpailijasi sivuilla, tuputetaanko siellä vai tarjotaanko hyödyllisiä käyttövinkkejä, oppaita tai elämyksiä? Mitä sinä hyötyä sinä voisit tarjota omille asiakkaillesi ilmaiseksi?

10) Pitkälle viety ja saumaton sähköinen kokemus

Viimeinen kohta listassani viittaa siihen, että kuinka pitkälle yritys (tai muu organisaatio) on kehittänyt sähköisiä palveluitaan, jotta käyttäjälle syntyisi mahdollisimman pitkälle viety ja saumaton käyttökokemus. Käytännössä se tarkoittaa, että “kotisivusi” ovat edenneet asteelle, jossa niihin on integroidu yrityksen muita järjestelmiä kuten verkkokauppa, taloushallinto tai toiminnanohjausjärjestelmä.

Esimerkiksi koulutuspalveluiden tarjoamiseen verkossa on monta eri tapaa (tasoa). Mitä kehittyneempi taso, sitä enemmän työtä se vaatii. Otetaan selventävä esimerkki:

• “Kotisivut verkossa.” Esittelet yrityksesi ja kerrot koulutuspalveluistasi yleisesti ja tarjoat yhteystietosi. Tämä on perinteinen kotisivuprojekti. Julkaisujärjestelmä alle ja sisälto päälle.
• “Tarkat ja ajantasaiset tiedot koko ajan verkossa.” Edellä kuvatun lisäksi toiminnanohjausjärjestelmästäsi haetaan automaattisesti kaikkien kurssiesi nimet, kuvaukset ja muu oleellinen. Koko kurssitarjontasi on selailtavissa ja aina ajantasaisena.
• “Ilmoittaudu kurssille sähköisesti.” Edellä kuvatun lisäksi käyttäjä voi valita haluamansa kurssin ja ilmoittautua siihen. Systeemi kertoo reaaliaikaisesti montako koulutuspaikkaa on jäljellä. Kun jokin kurssi on täynnä, se suljetaan automaattisesti ja käyttäjälle kerrotaan seuraavan kurssin pitoaika ja -paikka.
• “Etsi, varaa ja osta kurssi sähköisesti.” Edellä kuvatun lisäksi voit heti maksaa kurssin luottokortillasi. Tämä tieto lähetetään automaattisesti myös yrityksesi taloushallintojärjestelmään, jolloin voit seurata reaaliaikaisesti kurssiesi myyntitilannetta ja reagoida heti, jos on tarvetta vaikkapa tehostettuun markkinointiin.

Esimerkkiä voisi jalostaa vieläkin pidemmälle, mutta pointtini varmaan selvisi. Esimerkissä koutlutusyritys on sähköistänyt palvelunsa ja eliminoinut manuaaliset ja prosessia hidastavat vaiheet luoden asiakkaalle saumattoman sähköisen palvelun kokemuksen.

Tälläisen verkkopalvelun luominen vaatii valtavan paljon enemmän osaamista kuin perinteinen kotisivujen rakentaminen. Sen takia suosittelenkin kyselemään toimittajaltasi mm. integraatio-osaamista ja ohjelmistokehitystaitoja (koodin luontia “tyhjästä”).

Valitettavasti erityisesti Suomi on kehittyneiden verkkopalveluiden saralla internetin takapajula. Toisaalta tämä voi olla iso mahdollisuus juuri sinun toimialallasi. Se kuka pystyy tarjoamaan saumattoman sähköisen kokemuksen asiakkailleen, on kilpailussa vahvoilla. Tämäntyyppinen ratkaisu voi pitää sisällään esimerkiksi verkkokaupan, kotisivut sekä taloushallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmien integraation.

Tarjoaako kilpailijasi koko tuoterepertuaarinsa verkkosivuillaan ajantasaisena? Voiko tuotteita ostaa tai jopa räätälöidä oman maun mukaisesti?

Tässä tämä lista oli, sitä voisi vielä jatkaa esim. käytettävyyssuunnittelulla ja mobiiliulottuvuudella, mutta jätetään nämä toiseen kertaan. Kotisivukehitys on kulkenut niin pitkän matkan vajaassa parissa kymmenessä vuodessa, että termi “kotisivu” on vain kalpea haamu sitä mitä verkkopalvelu voi tänä päivänä parhaimmillaan olla.

Millainen olisi saumaton sähköinen kokemus sinun asiakkaallesi?

 p.s. Jos pidit tästä kirjoituksesta, niin tökkää tykkää!

Mitä Facebook kaupankäynti oikein on ja sopisiko se minun toimintaani? Miten Facebook kauppa perustetaan ja onko se kallista? Miten varmistan, että Facebook kauppani ei jää irralliseksi muusta liiketoiminnastani?

Onko Facebook-kaupankäynnissä mitään järkeä?

Facebook lähestyy miljardia käyttäjää ja sen arvioidaan saavuttavan raja tämän vuoden elokuussa. Miljardi käyttäjää – se on ykkönen ja yhdeksän nollaa! Jos joku vielä epäilee Facebookin roolia omassa bisneksessään tai odottelee sen romahtavan, niin nyt olisi korkea aika miettiä asia uudelleen.

Facebook on tullut jäädäkseen, eikä tällä hetkellä ole näkymissä edes kovin varteenotettavia kilpailijoita (Google+:kaan ei vielä oikeasti uhkaa, ehkä ei koskaan). Vai olisitko itse valmis siirtämään kaikki valokuvasi ja muut tietosi johonkin toiseen palveluun? Käyttäjät ovat laiskoja siirtämään datansa kokonaan toiseen palveluun – helpommalla pääsee kun vaan käyttelee Facebookia kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Niin kauan kuin Facebookilla on aktiivisia käyttäjiä (oli käyttäjien motivaatio sitten mikä tahansa), mahdollisuudet bisnekselle ovat olemassa.

Liki miljardi Facebook-käyttäjää takaa bisnesmahdollisuudet. Facebookissa käy ihmisiä ihan kaikista ikäluokista.

Mikä Facebook-kaupankäynti tarkoittaa?

F-commerce eli Facebook-kaupankäynti on yksi sosiaalisen kaupankäynnin (social commerce) alalajeista. On hyvä tiedostaa, että sosiaalinen kaupankäynti on hyvin paljon muutakin kuin vain Facebookia.

Aiheen ydintä voi lähestyä monesta eri kulmasta, mutta minusta yksi selkeimmistä on “from like to buy”: miten saada tykkääjistä asiakkaita? Tämä yksinkertaiselta kuulostava ajatus liittyy isompaan teemaan, joka on vauhdittanut sähköisten palveluiden kehittymistä. Asiakkaat eivät enää halua tuputusta, vaan hyödyllistä tietoa ja elämyksiä. Sosiaalinen kaupankäynti, inbound markkinointi jne.- tämä kaikki on suoraa seurausta siitä, että asiakkaat ovat kyllästyneet perinteiseen markkinointiin ja myyntiin.

Väitän, että jokainen bisnes/vertikaali pitää ajatella lähitulevaisuudessa uusiksi niin, että se huomioi aidosti yhteisöllisyyden. Jos et tee tätä, kilpailijasi ajavat ohi.

Toinen näkökulma on pohtia oman liiketoiminnan kautta kysymystä: vienkö verkkokauppani yhteisöön vai tuonko yhteisööni välineet ostamiseen? Vastaus riippuu lähtötilanteesta. Jos sinulla on vaikkapa aktiviinen ja suosittu hevosharrastajien foorumi, voisitko kytkeä tähän jollain tavalla sähköisen kaupan? Tai jos sinulla on verkkokauppa, niin voisitko luoda siitä e-kauppapaikan sijasta ihmisläheisemmän yhteisön, josta voi samalla ostaa?

Lähdetkö puhtaalta pöydältä vai onko sinulla joko verkkokauppa tai yhteisö? Se määrittelee miten sinun kannattaisi edetä.

Onko F-commerce ja social commerce pelkkää hypeä?

“If I had to guess, social commerce is the next area to really blow up”, totesi Facebookin perustaja Mark Zuckerberg elokuussa 2010. No, tietysti hänen kuuluukin näin arvella, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että a) käyttäjät haluavat sosiaalisia palvelut ja b) asiakkaat haluavat ostaa verkosta.

Luonnollinen johtopäätös on, että nämä kaksi asiaa tulevat tavalla tai toisella yhdistymään.
(e-commerce transforms to we-commerce)

Tai siis ovat jo yhdistyneet, mutta olemme vasta varhaisessa vaiheessa, jossa parhaita keinoja testataan ja tietoisuus ei ole vielä tavoittanut suurta yleisöä.

Ensimmäinen Facebook-kauppapaikka avattiin kuitenkin jo 8.7.2009 ja tämä edelläkävijä oli 1-800-Flowers.com. Tästä on aikaa kohta jo 3 vuotta. Suomessa sama tapahtui noin vuosi myöhemmin Miasma Magazinen verkkokaupan aukeamisella.

Miksi yhteisöllisyys on verkkokaupalle on tärkeää?

Yksinkertaisesti: koska ihmiset ovat ihmisiä. Joku voi nähdä sosiaalisen kaupankäynnin paluuna leirinuotion äärelle. Siellä vaihdetaan kokemukset ja suositellaan. Kumman hotellin valitsisit itse seuraavalla lomamatkallesi: sen, jota 10 henkilökohtaista tuttuasi suosittelee vai sen josta näet vain hotellin oman peruskuvauksen? Jos ensin mainittuun lisätään vielä edullisempi hinta ja helpompi ostoprosessi, niin valinta alkaa olemaan pässinlihaa.

Halutaan siis ymmärtää paremmin tuote ja palveluntuottaja ennen kuin tehdään ostopäätös.

Myös asiakaspalvelun parantaminen yhteisöllisesti on mahdollista: mitä jos valjastaisit matti meikäläiset palvelemaan uusia asiakkaitasi vaikkapa teknisissä ongelmissa? Tätäkin Amerikkalaiset ovat jo kokeilleet.

Millaisia Facebook-kaupat ovat?

Facebook-kaupankäynnin voi mieltää monella eri tavalla ja tapoja toteuttaa on useita. Esittelen seuraavassa muutamia esimerkkejä lähinnä Yhdysvalloista, koska ratkaisut ovat yleisesti pidemmälle vietyjä kuin Suomessa.

• Levi’s store. Etusivun koko käyttökokemus nojaa vahvasti Facebookin varaan. Voit katsella mitä farkkuja kaverisi käyttävät ja tuotteen yhteydessä on suosittelija sekä tykkäysten määrä. Teknisesti tämä on perinteinen verkkokauppa, jonka sisälle on upotettu Facebook-toiminnot räätälöidysti. Kokonaisuus tukee erinomaisesti ydinliiketoimintaa.

• Pampers. Täysin Facebookin sisälle rakennettu kauppapaikka (Facebook-applikaatio). Yrityksen Facebook-sivulla on lisätty linkki, josta pääsee kauppaan. Tuotteiden selailu, ostoskoriin lisääminen ja ostaminen tapahtuu Facebookin sisällä. Tavoitteena on nähtävästi ollut, että käyttäjän ei tarvitsisi poistua koko ostoprosessin aikana Facebookista.

• Lagy Gaga. Kauppapaikka, jossa ostoprosessi alkaa Facebookista (tuotteiden valinta), mutta päätyy perinteiseen verkkokauppaan (esimerkiksi ostoskoria ei ole). Facebook toimii kuten ravintolan sisäänheittäjä etelän lomakohteissa.

• NBA. Tässäkin kauppa toimii Facebookissa ja se on rakennettu kokonaisuudessaan Facebook-applikaationa ja pyrkii antamaan käyttäjälle samantyyppisen käyttökokemuksen kuin perinteinen verkkokauppa. Kaupasta löytyy myös mm. tuotehaku.

Jos haluat lisää esimerkkejä, niin lisää katso lista Maailman 50 parasta Facebook-verkkokauppaa ja 20 mielenkiintoisinta kauppa-alustaa.

Pöh, ei se SoMe toimi B-to-B puolella kummiskaan…

Joskus kuulee väitteen, että B2C-puolella Facebookin hyödyntäminen onnistuu, mutta B2B-puolella se on mahdotonta. Silkkaa puppua, sanon minä.

Business-to-business -puolella esimerkiksi Facebookia voi hyödyntää ihan täysillä, kyse on enemmänkin siitä onko vielä keksinyt punaista lankaa ohjaamaan toimenpiteitä. Pelkät kuulumisten status-päivitykset seinälle eivät todennäköisesti vielä riitä.

Mitäs jos toisitkin verkkokauppasi nostotuotteita myös Facebookiin yrityksen fanisivulle? Osaava verkkokauppatoimittaja järjestää tämän käden käänteessä, jos verkkokauppa-alustasi on vain ajanmukainen. Tai mitäs jos ohjaisit LinkedInin käyttäjiä perinteiseen verkkokauppaasi?

Mieti myös sitä, että nykyiset sosiaalista mediaa suurkuluttavat nuoret voivat olla 5v päästä päättäjiä, jotka saattaisivat ostaa juuri sinun palvelujasi Facebookista.
Nämä nuoret hallitsevat sosiaalisen median, ovat paikkatietoisia ja käyttävät mobiilia. Jos palvelusi ei tue ja hyödynnä näitä tulevaisuudessa, niin joku kilpailijasi varmasti rientää asiakkaidesi avuksi.

Kehitä oma strategia yhteisöllisyyden hyödyntämiseen B-to-B liiketoiminnassasi. Jos et itse osaa, käytä ammattilaista.

Miten saan Facebook-kaupan pystyyn?

Suosittelisin vetämään henkeä ja miettimään onko kartoitettu tavat miten sosiaalisuus voidaan kytkeä kaupankäyntiin ja peilattu tätä omaan liiketoimintaan. Erilaisia variaatioita on liikaa lueteltavaksi, mutta tässä muutama esimerkki:

• Facebook-käyttäjien “sisäänheitto” verkkokauppaan. Nykyisen perinteisen kauppapaikan laajentaminen nostamalla tuotteita yrityksen fanisivulle. Jos verkkokauppa-alusta on nykyaikainen, niin tehtävä on helppo ja saattaa jopa onnistua valmiilla lisäosilla (esim. Magento)

• Facebookissa sijaitsevan kaupan perustaminen (FB applikaatio). Tähän löytyy useita valmiita tuotteita (kuten Tabjuice) ja kehittyneistä verkkokauppa-alustoista löytyy sopivia lisäosia.

• Liiketoimintaa tukevan monikavanavaisuutta ja sosiaalisuutta hyödyntävän kokonaisuuden rakentaminen. Monimutkaisin ja työläin vaihtoehto, mutta tuottaa todennäköisesti eniten kilpailuetua pitkässä juoksussa.

Tarpeesta riippuen Facebook-kaupankäynti vaatii satasien tai kymppitonnien investoinnin. Ennenkuin investoit, varmista, että ymmärrät mitä olet ostamassa.

p.s. Jos pidit tästä kirjoituksesta, niin ole ystävällinen ja tykkää.

Kuinka pahasti me sitten oikein olemme jälkijunassa?

Tanskalaiset tuloo Suomeen!

Inspiraatio bloggaukseeni syntyi, kun Helsinkiläinen optimointifirma Tulos postasi eilen Facebook-seinälleen (jep, joskus Facebookista voi löytää jotain mielenkiintoistakin ) seuraavasti:

“The local (Finnish) companies cannot keep up with the supply, which means export opportunities for e.g. danish companies.

• 89% of the Finnish internet users have purchased something online within the last 6 month.
• The demand is bigger than the supply. The local companies cannot keep up.
• Many Danish customers get orders from Finland, even though they do not have Finish language on their site. English is enough. “Imagine if they made a targeted effort on the finish market” Says, Eksport Advisor for Finland and Baltikum.
• Finland have less competition and greater growth rates, compared to Norway and Sweden – where Danish companies tend to start.The Finnish e-commerce market have grown 49% since 2008. Same number for Sweden is 12%. Norway and Denmark is – The e-commerce in Finland was €1.7 million in 2010, 20% of this came from foreign purchases.”

Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että teksti on referoitu Tanskan ulkoasiainministeriön virallisilta verkkosivuilta. Tietoviikko uutisoi 30.1.2012 Suomalaisen verkkokaupan olevan kivikaudelta. Aika lohdutonta luettavaa tämäkin. Samassa kirjoituksessa pisti silmääni kommentti Suomalaisista verkkopankeista. Siitä tuli mieleeni, että sain mielenkiintoisen viestin pari viikko sitten, kun kirjauduin Nordean yritysverkkopankkiin.

Ystävällinen ilmoitusikkuna totesi, että lompakossani mukavasti mukana kulkenut avainlukulista ei enää kauaa toimi ja se korvataan kohta fyysisellä lukijalla, joka pitää liittää tietokoneeseen. Jos siis haluan jatkossa käyttää Nordean verkkopankkia, minun pitäisi muistaa ottaa mukaani taskulaskimen kokoinen härpätin. Tietoturvasyistä kuulemma ainoa tapa hoitaa asia. Uskokoon ken tahtoo.

Verkkokauppa vai b-to-b tilausjärjestelmä?

Yksi asia, joka minusta kaipaisi tarkennosta on termi “verkkokauppa”. Yleensä kun termin kuulee, sillä tarkoitetaan kuluttajille suunnattua kauppapaikkaa (kuten NetAnttila). Sähköisen kaupankäynnin ratkaisut ovat kuitenkin paljon monimuotoisempia ja esim. tukkukaupoille osuvampi termi olisi vaikka “B-to-B tilausjärjestelmä”. Miksi näin?

Ensinnäkin B-to-B puolen ostaminen on usein kirjautumisen takana ja hinnat määräytyvät asiakkaan (tai asiakasryhmän) mukaan. Kuluttajakaupoissahan hinta on aina näkyvissä ja kaikille sama. Toiseksi tukun asiakasta tuskin kiinnostaa niin paljon hienot flash-animaatiot kuin helposti käytettävä vakiotilaustoiminto. Kolmanneksi puhelintilaustoiminto tukun myyjille on yleensä välttämätön. Tuotteita työkseen tilaava ihminen yleensä muistaa jo tuotekooditkin ulkoa ja tämä voi helpottaa valtavasti tukun sisäisiä prosesseja.

Tarvitsenko polkuauton vai Mersun?

Jos taas tarkastellaan nousevia trendejä, niin erilaiset sosiaalisen ostamisen ratkaisut, personoitu täsmämarkkinointi ja shop-in-shop ratkaisut ovat hyvin pian arkipäivää. Siis myös Suomessa, jenkeissähän nämä ovat jo tuttua huttua. Sitten on vielä nämä verkkokauppakoneet (vrt. Kotisivukone), jotka sotkevat tehokkaasti hintamielikuvaa.

On toki erittäin ymmärrettävää, että jos tee-se-itse kaupan saa muutamalla satasella kuussa, niin asiakas voi kummastella miksi toinen kauppaa viisinumeroista (jopa kuusi) ratkaisua. No eroahan on toki kuin polkuautolla ja Mersulla, mutta asiakkaalle päin ne näyttävät jotakuinkin samoilta. Molemmista löytyy tuotteita, hakutoiminto ja ostoskori.

Kun hieman pintaa syvemmältä asiaa tarkastelee, niin isossa sähköisen liiketoiminnan ratkaisussa voi olla esimerkiksi joka brändille oma kauppansa, toiminnanohjausintegraatio ja monta asiakaskohtaisesti räätälöityä toimintoa. Mobiilikaupankäynti (m-commerce) on myös vihdoin ottamassa kunnolla tuulta allensa. Ja kyllä, se on tulossa myös Suomeen.

Asia erikseen on tiettyyn tarkoitukseen rakennetut verkkosovellukset, joihin on lisätty jonkinlainen verkkomaksumahdollisuus. Tällä pyritään usein sähköistämään myös maksuliikenne muun prosessin ohella. Tällöin täysiverinen verkkokauppaohjelmisto voi olla overkilliä, kun yksinkertainen Suomen Verkkomaksujen tai Checkoutin integraatio riittäisi.

Termeistä viis, pointtini on, että ostajan kannattaa olla hyvin tarkkana siitä mitä saa kun on verkkokauppaa hankkimassa. Lastenvaatteita harrastuksenaan myyvälle tee-se-itse verkkokauppa on usein enemmän kuin riittävä, kun taas tukkukaupan ei juuri kannata moista ratkaisua harkita, vaan sopeutua ajatukseen, että sähköisen kaupankäynnin järjestäminen vaatii selvästi isomman investoinnin.

Paras verkkokauppa-alusta on…

Sitten kysymykseen, joka tulee eteeni harvinaisen usein: mikä on paras verkkokauppa-alusta? Oma mielipiteeni on, että tarve ratkaisee. Miksi ostaa Bemaria, jos Opelillakin pärjää? Tai miksi ostaa henkilöauto, jos aikoo tukkeja kuljetella? Olen itse ollut mukana toteuttamassa sähköisen kaupankäynnin ratkaisuja erilaisilla alustatuotteilla ja niitä on itsekin koodailtu. Jos juuri nyt kuitenkin pitäisi nostaa vain ratkaisu yksi ylitse muiden, se olisi avoimen lähdekoodin verkokauppa-alustat.

Vielä muutamia vuosi sitten käytetyimmät verkkokauppa-alustat olivat teknisesti varsin alkeellisia (kuten OsCommerce), mutta tänä päivänä tilanne on tyystin toinen. Verkkokauppa-alustojen osalta on käynnissä ihan samanlainen pudotuspeli kuin julkaisujärjestelmillä menneinä vuosina. Ja lopputuloskin tulee olemaan sama: pienet kuolevat pois ja isot kaupalliset tai elinvoimaiset avoimen lähdekoodin alustat kaappaavat markkinan.

Hauskinta tässä on, että vaikka avoimen lähdekoodin alusta on ilmainen, saattaa se olla pidemmälle viety kuin kaupallinen, jota on kehitetty useita vuosia kauemmin. Miten tämä sitten on muka mahdollista? Yksinkertaisesti sitä syystä, että harvalla kaupallisella toimijalla on varaa kiinnittää 10.000 koodaria kehitykseen.

Hyvänä esimerkkinä toimii raketin lailla noussut Magento, joka on meilläkin useammassa toteutuksessa pohjana ja kokemukset ovat olleet poikkeuksetta positiivisia. Tuotteella saa pystyyn muutaman tonnin kaupan yhtä lailla kuin järeän ERP-integroidun sähköisen kaupankäynnin ratkaisunkin.

p.s. Jos pidit tästä kirjoituksesta, niin ole ystävällinen ja tökkää tykkää.

Silläkin riskillä, että “kotisivuista” on kirjoitettu jo kaikki mahdollinen ja mahdoton, ajattelin kantaa korteni kekoon. Ai miksikö? Koska vieläkin turhan moni tuntuu mieltävän verkkosivujen tuotantoprosessin yhä 90-luvun puolivälin käyntikorttina, jonka teon voi huoletta antaa naapurin yläasteikäiselle nörtille.

Nykypäivänä tilanne on kuitenkin jotain ihan muuta.

p.s. Jos pidit tästä kirjoituksesta, niin ole ystävällinen ja paina tykkää-nappia.

“Sinun kannattaisi harkita blogin perustamista” tulee aika ajoin todettua asiakkaille kun keskustellaan sähköisestä liiketoiminnan kehittämisestä. Aika usein se palautuu vastakysymyksenä: “Mistä pääsen tutustumaan teidän blogiinne?”. Niinpä.

Päätimmekin, että nyt pitää vihdoinkin ottaa härkää sarvista ja perustaa oma blogi. Alustaksi valittiin tällä kertaa WordPress, toki muitakin hyviä vaihtoehtoja olisi ollut. Lopulta alustaa tärkeämmäksi ja vaikeammaksi kysymykseksi nousi sisältö. Mikä on blogimme olemassa olon tarkoitus? Miksi joku vaivautuisi lukemaan raapustuksiamme?

Olisi hienoa todeta, että tiedämme vastaukset em. kysymyksiin, mutta todellisuudessa osaamme vain arvailla. Sen takia kysymmekin, että mistä te haluaisitte meidän kirjoittavan? (kommentoikaa vapaasti blogin alle toiveitanne)

Varmasti tulemme joka tapauksessa käsittelemään teknisiä aiheita kuten ohjelmistoalustoja ja niiden soveltuvuutta erilaisiin tarkoituksiin. Emme kuitenkaan halua rajoittua tähän, vaan pyrimme tuomaan bisneslähtöisiä näkökulmia erilaisten palvelujen (esim. verkkokauppojen) kehittämiseen.

Blogiimme kirjoittaa useampi henkilö, jotta saataisiin monipuolisesti erilaisia näkökulmia esille ja toivottavasti jokaiselle jotain kiinnostavaa sisältöä. Taustalta löytyy siis niin teknistä kuin liiketoiminnallistakin näkemystä asioista.

Blogimme on nyt siis virallisesti avattu, tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan !