Sisällöntuotanto ja SoMe on ihan blääh!

24 elo 2012

Digitaalinen liiketoiminta on sen verran haastavaa puuhaa, että aika pian sitä huomaa tarvitsevansa apua itseään viisaammilta. Niin myös me! Aloitammekin nyt blogisarjan, jossa esittelemme pelastavia enkeleitämme. Ensimmäisenä on vuorossa Someco Oy, joka kertoo miksi sosiaalisen median pitäisi kiinnostaa kaikkia yrityspäättäjiä.
Minna Valtari, Someco Oy:n toimitusjohtaja, ole hyvä.

Teemu: ”Minna, olet aivot Someco Oy:n takana. Miten päädyit alalle ja miksi taas yksi uusi SoMe-firma?”
Minna: ”Kävin pari vuotta sitten New Yorkissa koulutuksessa, joka avasi silmäni sosiaalisen median käyttämiselle yritystoiminnassa – Jenkeissähän kehitys oli reippaasti Suomea pidemmällä!
Siihen asti olin työskennellyt vapaana toimittajana, kirjoittanut mm. nuorten tietokirjan Belgiasta ja tuottanut sisältöä erityisesti yritysten asiakasjulkaisuihin, kuten Kemiran, M-realin sekä OP-Pohjolan julkaisuihin, mutta koulutuksen jälkeen tajusin, että halusin ryhtyä kehittämään sosiaalisen median käyttöä Suomessa.
Tein alkuun koulutuksia ja sisällöntuotantoprojekteja toiminimellä, mutta perustin sitten Somecon, jotta voisin kehittää toimintaa edelleen. Samalla taidamme myös olla yksi harvoista sosiaalisen median toimistoista, joka tarjoaa palvelua Suomessa myös sujuvalla ruotsinkielellä.”

Teemu: ”Kun juttelen yrityspäättäjien kanssa, niin aika nopeasti tulee kitinää siitä, että kyllähän tuo Some B2C-puolella onnistuu, mutta ei meidän (B2B) asiakkaat sitä käytä.”
Minna: ”Ihmiset toimivat netissä sosiaalisissa verkostoissa. Jokaisessa yrityksessä työskentelee asiantuntijoita, jotka päättävät palveluiden ja tuotteiden ostamisesta. Mistä he saavat tietoa niistä, jolleivät sosiaalisessa mediassa ja internetissä tutuiltaan? Lisäksi sosiaalisen median käyttäjä seuraa alan kehitystä, innovoi tehokkaasti ja yksinkertaisesti näyttää modernilta toimijalta.”

Teemu: ”Somen avulla saaduista tuloksista liikkuu hurjia juttuja. Joku on saanut kerättyä 20 000 fania tai sana on levinnyt kuin rutto keskiajalla. Miten näitä ihmetuloksia tehtaillaan vai ovatko ne pelkkää legendaa?”
Minna: ”Jos asia koskettaa ja saa ihmiset osallistumaan, sana voi todellakin levitä valtavalla vauhdilla some-kanavissa. Maksullinen mainonta on usein esimerkiksi Facebookissa hyvä keino saada ihmiset osallistumaan ja tykkäämään – kunhan heillä on syy tykätä jostain.
Toisaalta pelkkä tyykkääjien suuri määrä ei enää nykyisin riitä, koska pitäähän heidät tavoittaa jatkossakin, jotta keskustelua syntyy. Jos tykkääjät eivät ikinä reagoi sivusi julkaisuihin, he eivät enää edes näe niitä jatkossa Facebookissa. Siitä pitää huolen Facebookin laskentakaava EgdeRank, joka valikoi kutakin käyttäjää todennäköisimmin kiinnostavat sivujulkaisut eikä edes näytä muita julkaisuja.

Facebookin ylläpitäjän on siis tärkeä ymmärtää, miten omia julkaisuja voi saada paremmin esille ja millaisia niiden tulee olla, jotta niihin reagoitaisiin.”

Teemu: ”Toinen paljon keskustelua herättänyt aihe on sisällöntuotanto. Olen havainnut, että usein innostus hiipuu siinä vaiheessa, kun yritys havaitsee itse joutuvansa tuottamaan sisällön someen. Mitä tästä tuumailet?”
Minna: ”On tärkeää, että yritys ja sen osaajat osallistuvat tiiviisti sisällöntuotantoon, koska he tietävät tuotteestaan parhaiten. Toisaalta sisällöntuotanto vaatii aikaa ja vaivaa, ja siinä osaava yhteistyökumppani on usein tarpeen. Jos yrityksessä ei olla kovin tottuneita tuottamaan sisältöä Facebookiin, voi yhteistyökumppanista olla suuri apu toiminnallisuuden kehittäjänä ja viestinviejänä, jottei alussa lähdetä harhateille.

Teemu: ”Oma havaintoni on, että jos yritys ei itse ole aktiivinen Somessa, sen hyötyjä saatetaan vähätellä. Pakko myöntää, että itselläkin kesti pitkään ennen kuin pitkin hampain aloin Facebookia käyttämään. Onko jo liian myöhäistä sukeltaa Someen?”
Minna: ”Koskaan ei ole liian myöhäistä lähteä mukaan: jossain vaiheessa se hyppy on yksinkertaisesti pakko tehdä! Sosiaalisuus, avoimuus ja uudet toimintatavat valtaavat alaa ja niistä tulee hiljalleen liiketoiminnan itsestäänselvyyksiä.

Toisaalta kun itse toimii sosiaalisessa mediassa, oppii myös ymmärtämään, millainen toiminta sopii omalle liiketoiminnalle ja osaa myös valita oikean sosiaalisen median yhteistyökumppanin.”

Teemu: ”Monella on käsitys, että some on sama kuin yrityksen Facebook-fanien lukumäärä. Onko asia näin? Jos ei, niin mitä siltä kannattaisi odottaa?”
Minna: ”Facebook-fanien määrä kertoo toki jotain, mutta nykyisin kannattaa enemmän katsoa viraalisesti tavoitettujen ihmisten määrää. Sosiaalisen median suurin valtti on se, että yksittäinen asiakas kuulee yrityksestä tai tuotteesta ystävänsä kautta esimerkiksi suositteluna.

Tällainen mainos on paljon tehokkaampi kuin perinteiset mainokset kuunaan. Oivaltavan Facebook-viestinnän avulla mainosbudjetissa voidaan saavuttaa selkeitä kustannussäästöjä ja tavoittaa uudenlaista asiakaskuntaa. Toisaalta kannattaa muistaa, että sosiaalinen media on paljon muutakin kuin Facebook, sillä sosiaalisia palveluita on pilvin pimein.”

Teemu: ”Miksi kannattaisi hyödyntää ulkopuolista asiantuntijaa somen hyödyntämisessä? Eikös siinä ole nimenomaan kysymys siitä, että yrityksen omat aidot henkilöt keskustelevat tärkeiden sidosryhmiensä kanssa?”
Minna: ”On todella tärkeää, että yrityksen omat aidot henkilöt keskustelevat, etenkin jos kyseessä on asiantuntijayritys. Joskus tosin tarvitaan sparrailuapua, tukea toiminnan kehittämiseen ja uudenlaisia ideoita. Esimerkiksi bloggaaminen vaatii aikaa ja panostusta – joskus haamukirjoittajan tai haastattelijan apu voi olla korvaamattoman tärkeää tekstin tuottamisessa.

Toisaalta kuluttajabrändien tapauksessa ulkopuolinen sisällöntuottaja luultavasti näkee tuotteen hyvällä tavalla asiakkaan näkökulmasta ja voi näin onnistua tekemään erittäin onnistunutta markkinointiviestintää.”

Teemu: ”Voitko lopuksi antaa muutamia vinkkejä siitä miten yritys voisi aloittaa sosiaalisen median hyödyntämisen omassa liiketoiminnassaan?”
Minna: ”Facebook on Suomessa suosituin sosiaalisen median väline, joten sen mahdollisuuksia kannattaa miettiä. Yrityksen tuotteesta tai palvelusta riippuen bloggaaminen ja bloggauksien esille nostaminen eri puolilla sosiaalista mediaa kannattaa.

Asiantuntijaviestijän kannattaa panostaa Twitteriin, Google+:aan ja LinkedIniin, kun taas kuluttajatuotteisiin liittyvää viestintää kannattaa tehdä Facebookissa.

Facebookissa kilpailujen järjestämiseen on säännöt, joihin tutustuminen tuntuu todella usein suomalaisilta yrityksiltä unohtuvan. Kannattaa myös muistaa, että kilpailut alkavat jossain vaiheessa ärsyttää ihmisiä, joten laadukkaaseen sisältöön panostaminen on ainoa pitkän aikavälin keino sekä esittäytyä uskottavana sosiaalisen median hyödyntäjänä että oikeasti hyötyä sosiaalisen median mahdollisuuksista.”

Siinä oli tämänkertainen esittely yhteistyökumppanistamme. Jos someilu alkoi kiinnostaa, niin kannattaa lukaista vaikkapa Minna Valtarin uusin sosiaalisen median kolumni Varsinais-Suomen Yrittäjä-lehdessä.