Tekoälyllistäminen

Miksi tällä on väliä?

Tekoälyllistäminen erottaa organisaation aktiivisen toiminnan laajemmasta ilmiöstä tekoälymurros (tai tekoälymuutos) vastaavalla tavalla kuin digitalisointi kuvaa toimintaa ja digitalisaatio laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä. Organisaatiot tarvitsevat suomenkielisen termin, jolla ne voivat kuvata sellaista toimintaansa, joka tähtää tekoälyn laajaan hyödyntämiseen.

Miten tekoälymurroksen ja digitalisaation termit vertautuvat toisiinsa?

Digitalisaation myötä suomenkieleen vakiintui joukko termejä, joilla ilmiöön voidaan viitata eri tasoilla: yksittäiseen tehtävään, aktiiviseen tekemiseen tai laajempaan yhteiskunnalliseen termiin. Sofokuksen AI-opas johtajalle (2026) rinnastaa digitalisaation ja tekoälyn ilmiön termit toisiinsa ja esittelee termin tekoälyllistäminen.

Taulukkoa luetaan vasemmalta oikealle. Digitoinnilla tarkoitetaan yksittäistä tehtävää, joka ei hyödynnä täysimääräisesti uuden teknologiailmiön mahdollisuuksia. Esimerkkinä digitoinnista on paperilomakkeen muunto verkkolomakkeeksi.

Tekoälyssä vastaava esimerkki tehtäväautomaatiosta on esimerkiksi palaveritallenteen antaminen kielimallille, joka tekee sen perusteella muistion. Palaverijärjestelyt, muistiojakelu tai päätöksenteko eivät muutu, vain kirjoitustyö automatisoidaan tekoälyn avulla.

Tekoälyllistäminen (vrt. digitalisointi) kuvaa organisaation suorittamaa tietoista toimintaa, jonka tavoitteena on kasvattaa sen tekoälymaturiteettia (vrt. digimaturiteettia)

Digitalisaatio tai tekölymurros kuvaa yleistä yhteiskunnallista ilmiötä ja tapahtuu riippumatta yksittäisen organisaation toimista.

Mitä tekoälyllistäminen vaatii johdolta?

Organisaation tekoälyllistäminen edellyttää nimettyä vastuullista ja toiminnan ja prosessien uudelleenmuotoilua tekoäly edellä. Tehtäväautomaatio ei edellytä mitään edellä mainituista. Toiminnan ja prosessien systemaattinen uudelleenmuotoilu uuden teknologiilmiön mahdollisuuksia hyödyntäen saattaa muuttaa jopa toimialan logiikkaa disruptoiden sitä (vrt digitalisaatiossa Wolt tai Uber).

Sanan alkuperä ja muodot

Sana on peräisin Sofokuksen AI-opas johtajalle -teoksesta vuodelta 2026. Kyseessä on uudissana.

Kanta on verbi tekoälyllistää, josta syntyy kaksi taivutusmuotoa. Teon sana on tekoälyllistäminen, esimerkiksi yhtiö aloitti asiakaspalvelun tekoälyllistämisen. Laajemman ilmiön nimi on tekoälyllistyminen, esimerkiksi toimialan X tekoälyllistyminen eteni  nopeasti. Verbi taipuu seuraavasti: tekoälyllistää, tekoälyllistetään, tekoälyllistetty. Samaa tarkoittava rinnakkaismuoto termille on tekoälyistäminen.

Käytännön esimerkki

Vakuutusyhtiö, joka lisää korvaushakemuksiin tekoälyavusteisen esikäsittelyn, mutta pitää käsittelijöiden roolit, tavoitteet ja jonot ennallaan, on tehtäväautomatisoinut yhden työvaiheen. Työn kulku on sama, ja hyöty voidaan mitata ajassa.

Tekoälyllistetty versio muotoilee työn kokonaan uudelleen tekoäly edellä. Rutiinihakemukset ratkaistaan agenttisesti ilman ihmiskäsittelijää, jolloin aika vapautuu poikkeustapausten hoitamiseen. Nopeuden lisäksi aletaan mittamaan esimerkiksi ratkaisun laadun parantumista.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on tekoälymuutoksella ja tekoälyllistämisellä?

Tekoälymuutos on ilmiö, tekoälyllistäminen on aktiivista toimintaa. Muutos etenee toimialalla ja yhteiskunnassa laajemmin kuin yhden organisaation päätöksillä. Tekoälyllistämisellä on aina aktiivinen tekijä, joka on päättynyt muotoilla prosessinsa uudelleen. Sitra käyttää sanaa tekoälymurros, valtiovarainministeriö sanaa tekoälymuutos, molemmat kuvaavat samaa ilmiötä.

Onko tekoälyn käyttö sama asia kuin tekoälyllistäminen?

Ei ole. Tekoälyn käyttö kuvaa vain AI:n hyödyntämistä työssä jollain tavalla (vrt. AI-chat). Tekoälyllistäminen taas kuvaa koko työn muuttamista AI:n mahdollisuuksien avulla. Organisaatio voi siis käyttää tekoälytyökaluja laajasti, mutta tehdä jatkaa työn tekemistä lähes entiseen tapaan. Tekoälyllistäminen alkaa, kun AI:lla ryhdytään aktiivisesti kehittämään ja pysyvästi muuttamaan organisaation tapaa tehdä työtään (prosessimuutos).

Miten tekoälyllistäminen eroaa tehtäväautomaatiosta?

Tehtäväautomaatio koskee yhtä työvaihetta, mutta työn tekemisen prosessi  ei muutu. Tekoälyllistäminen tarkoittaa aktiivista ja pysyvää prosessimuutosta AI:n mahdollisuuksia laajasti hyödyntäen. Digitalisaatioterminologiassa on vastaava ero digitoinnin ja digitalisoinnin välillä. Digitoinnissa esimerkiksi fyysinen lomake voidaan skannata digitaaliseen muotoon, mutta kuljettaa tietoa edelleen vastaavan prosessin läpi. Digitalisoinnissa digitaaliseksi muodon lisäksi muotoillaan koko lomakkeeseen liittyvä prosessi uudelleen.

Mistä sana tekoälyllistäminen tulee?

Termi on johdettu verbistä tekoälyllistää samalla tavalla kuin digitalisointi on johdettu teon sanasta digitalisoida. Termiä on ehdotettu käytettäväksi Sofokuksen AI-opas johtajalle -teoksessa vuodelta 2026.

Voiko sanaa käyttää muutenkin kuin substantiivina?

Voi. Verbi tekoälyllistää taipuu normaalisti, esimerkkinä tekoälyllistyminen. Tekoälyllistäminen termin synonyymejä ovat AI-transformointi, tekoälylähtöinen uudistaminen ja tekoälyistäminen.

Lähteet

• Sitra: Tehtävänä tekoälymurros (selvitys 254, 2025) – AI-first-ajattelun määritelmä ja tekoälymurros ilmiönimenä.
• Valtiokonttori: Tekoälynatiivi julkishallinto – tekoälynatiivi tavoitetilan nimenä.
• Valtiovarainministeriö: tekoälymuutos vaatii johtajuutta ja yhteistyötä – tekoälymuutos ilmiönimenä julkisessa hallinnossa.
• Digitoinnin ja digitalisoinnin ero – muotokonversion ja toimintatavan muutoksen rajanveto.
• Digitointi, digitalisointi ja digitaalinen murros – neljän digisanan työnjako.
• Wiktionary: -ification – englannin teonnimijohdin, jonka vastine suomessa on -llistäminen.