Alustatalous

Kappaleet

Mitä on alustatalous?

Alustatalous (Platform Economy) on internetin mahdollistama liiketoimintamalli, jossa digitaalinen alusta tarjotaan muiden käyttöön lisäarvoa tuottavalla tavalla. Alustataloutta voisi luonnehtia digitaaliseksi luonnonvoimaksi, koska sen täysimittainen valjastaminen oman yrityksen tueksi tarjoaa vastaavan kokoluokan tehoa ja on yhtä vaikeasti käsiteltävissä.

AirBnB:n digitaalinen alusta mahdollistaa yksityisasuntojen tarjoamisen ja vuokraamisen. Wolt mahdollistaa ruoka-annosten tarjoamisen ravintoloille ja niiden ostamisen kotiinkuljetettuna kuluttajille. Kumpikaan yrityksistä (AirBnB tai Wolt) eivät omista tuotannonkohteita (asuntoja ja ruokaa), mutta ne hallinnoivat ja kehittävät digitaalista alustaratkaisua, joka mahdollistaa toiminnan.

Tässä artikkelissa keskitytään digitaaliseen alustatalouteen – siis sellaiseen alustataloustoimintaan, joka rakentuu digitaalisen alustan ympärille – ja miten sillä voidaan kehittää yrityksen tai muun organisaation digitaalista liiketoimintaa.

Lue lisää

Alustatalouden hyödyt

Alustatalous on moderni liiketoimintamalli, joka yhdistää talouden, teknologian ja uudet ansaintamallit. Kuten mikä tahansa liiketoimintamalli, alustatalous ei sovellu joka tilanteeseen. Se on yksi vaihtoehto, joka oikein sekä sopivaan toimintaan ja markkinaan sovellettuna voi synnyttää rakettimaisesti kasvavan liiketoiminnan. Koska ekosysteemivetoisessa kehittämisessä on kyse modernien – jopa disruptiivisten liikeideoiden toteuttamisesta – sen potentiaalinen vaikutusvoima on laajempi kuin monella muulla digitaalisen liiketoiminnan ratkaisuvaihtoehdolla.

Koska tarkat hyödyt ovat liikeideakohtaisia, seuraavassa on lueteltu yleisiä hyötyjä, joita alustataloudella voidaan saavuttaa.

1. Räjähtävä skaalautuvuus

Yksi keskeisistä digitaalisiin ekosysteemivetoisiin ansaintamalleihin liittyvistä hyödyistä on räjähtävän kasvun aikaansaaminen. Räjähtävä kasvu on seurausta verkostovaikutusten valjastamisesta liiketoiminnan kasvun ajuriksi. Erilaisia verkostovaikuttimia on tunnistettu 16 kappaletta. Verkostovaikuttimien hyödyntäminen on kiinni useasta tekijästä, seuraavassa muutama oleellinen antamaan mielikuvaa:

  • Verkostovaikutukset. Osataanko valjastaa oikeat kyseiseen digitaaliseen alustaliiketoimintaan optimaalisesti soveltuvat verkostovaikuttimet ja vahvistaa niitä alustan kehityksen kautta?
  • Alustan soveltuvuus tarpeeseen. Miten hyvin uusi digitaalinen alustaratkaisu vastaa käyttäjien tarpeeseen?
  • Markkinasaturaatio. Onko markkinassa kilpailevia alustoja ja kuinka suosittuja ne ovat? Uuden Facebookin rakentaminen on vaikeampaa kuin tyhjään markkinaan meno.

2. Ekosysteemien hyödyntäminen

Ekosysteemi viittaa verkostoon, jonka kanssa yhdessä tuotetaan, jaetaan ja lunastetaan arvoa. Alustataloudessa digitaalinen alusta on tämän arvonmuodostuksen ytimessä. Alustatalous on luonteeltaan ekosysteemien kanssa toimimista.

Ekosysteemien hyödyntämisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä myös siirtymistä perinteisestä arvoketjukeskeisestä ajattelusta arvoverkostoihin. Arvoketjun voi nähdä suoraviivaisena tuotantoputkena, jota yksi yritys kontrolloi. Arvoverkosto on monimutkaisempi kokonaisuus, jossa arvoa tuotetaan usean erillisen toimijan toimesta.

Ekosysteemivetoisuus ja arvoverkostojen hyödyntäminen edellyttävät organisaatiolta seuraavan tyyppistä ajattelua ja toimintaa:

  • Tiedon läpinäkyvyys. Organisaatio on valmis jakamaan tiedon paitsi sisäisesti, asiakkailleen, mutta myös kilpailijoille – oikeastaan kenelle tahansa tiedosta kiinnostuneelle.
  • API-first ajattelu. Digitaalinen alusta sekä yrityksen muut järjestelmät ja datalähteet toteutetaan toisiinsa avoimin rajapinnoin kytkettävällä tavalla.
  • Kokeilukulttuuri. Digitaalisen alustan kehitys vaatii jatkuvan kokeilun ja kehittämisen kulttuuria, jotta verkostot ja käyttäjät pysyisivät sen parissa.

Ekosysteemiajatteluun siirtymistä saattaa helpottaa kun siirtää tarkastelupisteen omasta yrityksestä helikopteriperspektiiviin: mitä toimijoita markkinassa kaiken kaikkiaan on, miten ne vaikuttavat arvon tuottamiseen ja mikä on yrityksen rooli tässä kokonaisuudessa. Ekosysteemimallissa yrityksen on kyettävä toimimaan lähes symbioottisessa suhteessa ympäröivien arvontuottajaosapuolten kanssa riippumatta siitä ovatko ne kilpailijoita tai asiakkaita.

3. Tuotannontekijöiden ulkoistaminen

Alustamaisille liiketoimintamalleilla on luonteenomaista, että arvo muodostuu usean eri tyyppisen käyttäjäryhmän yhteistyön tuloksena. Esimerkiksi Woltissa tarvitaan ravintoloita valmistamaan, kuluttajia ostamaan ja lähettejä kuljettamaan ruoka-annokset. Edellä mainittu tarkoittaa käytännössä, että Wolt on ulkoistanut myytävät tuotteet ravintoloille, kuljetuksen yksityishenkilöille (lähetit) ja laskun maksaa viime kädessä kuluttaja.

Tämän tyyppisessä liiketoimintamallissa Woltin tehtävänä on kehittää ja ylläpitää digitaalista alustaratkaisua ja optimoida arvontuottomallia toteutuneen perusteella jatkuvasti, siten kaikki ekosysteemin (digialustan) arvontuotto-osapuolet pysyvät tyytyväisenä. Tämän kaltainen alustamainen liiketoimintamalli eroaa merkittävästi totutusta:

  • Tuotteiden tuotannon hallinta on siirretty muualle. Kukin ravintola vastaava omalla nimellään ja brändillään tuotteistaan, Woltin tavoitteena on saada maksimaalinen määrä toimittajia alustansa piiriin.
  • Kohdeasiakasryhmiä on useita. Perinteisessä liiketoiminnassa voidaan myynti tyypillisesti kohdistaa suoremmin yhteen tai useampaan samankaltaiseen asiakasryhmään (esim. kuluttajat). Alustamaisessa liiketoimintamallissa pitää palvella kaikkia arvontuottoryhmiä, jotta ekosysteemi toimii harmonisesti. Woltin tapauksessa ravintoloille on luotava työkalut liittyä alustaan ja tuoda tarjontansa esille, läheteille on tarjottava houkutteleva ansaintamahdollisuus ja kuluttajille on tarjottava laaja tarjonta, nopea toimitus ja sopiva hinnoittelu.

4. Globaali vaikuttavuus

Vaikka liiketoiminta verkossa on jo lähtökohtaisesti globaalia (mieti vaikka verkkokauppaa), alustamaiset liiketoimintamallit vievät kansainvälisyyden parhaimmillaan uudelle tasolle. Tämä ajatus perustuu siihen, että alustamaisessa toiminnassa pyritään yhdistämään olemassa olevia verkostoja tai luomaan uusia luoden toimivia ekosysteemejä jonkun asian ympärille. Aiheen ei tarvitse olla täysin universaali (kuten ruoka), vaan se voi liittyä johonkin kapeampaan fokukseen, mutta verkostomainen malli yhdistää sosiaalisesti voimakkaalla tavalla yhteisön jäseniä.

Facebook on ääriesimerkki digitaalisesta alustasta, joka ylittää kaikenlaiset alueelliset rajat, koska sen tehtävänä on muodostaa ihmisten välinen verkosto. Vaikka sukulaisesi asuisi toisessa maassa, se ei estä sinua lisäämästä häntä kaveriksesi. Yksi kontakti kerrallaan verkosto laajenee rajat ylittävällä tavalla. On väitetty, että jokainen ihminen on maksimissaan kuuden sosiaalisen kontaktin etäisyydellä kenestä tahansa toisesta. Facebookin sosiaalinen verkostomalli on vain yksi esimerkki ihmisen digitaaliseen palveluun voimakkaan kytkevästä tekijästä kuin pelkkä asiakkuus verkkopalvelussa.

5. Asiakasarvon kehittäminen

Asiakastaloudessa tai asiakaskeskeisessä liiketoiminnan kehittämisessä asiakas on toiminnan lähde pelkän kohteen sijasta. Asiakaskeskeisessä ajattelussa toimintaa muokataan aktiivisesti asiakkailta kerätyn palautteen perusteella. Aivan kuten edellisessä kohdassa (globaali vaikuttavuus), ekosysteemivetoiset ansaintamallit vievät asiakaskeskeisyyden kokonaan uudelle tasolle.

Woltin tapauksessa ravintolat ovat Woltille kriittinen asiakasryhmä. Ilman heidän tarjoamiaan tuotteita, Woltilla ei olisi kuluttajille mitään myytävää. Woltin näkökulmasta ravintolat ovat siis samanaikaisesti sekä asiakkaita että tuotannontekijöitä. Vastaavasti kuluttajat ovat toinen kriittinen asiakasryhmä Woltille. Ilman merkittävää kuluttajakäyttöä Wolt ei pysty motivoimaan ravintoloita alustalleen, jolloin toiminnalta puuttuu lopullisen laskun maksaja. Edelleen lähetit ovat Woltin näkökulmasta samanaikaisesti kriittinen asiakaskohderyhmä, jota tarvitaan liiketoiminnan pyörittämiseen, mutta myös tuotannontekijä. Woltin on elettävä lähes symbioottisessa suhteessa usean eri asiakaskohderyhmän kanssa, jotta kokonaisuus olisi elinvoimainen ja jatkaisi kasvamistaan.

6. Puolustettava kilpailuetu

Monelle yritykselle tulee edelleen yllätyksenä, että ohjelmistojen algoritmit tai toiminnallisuukset ei lähtökohtaisesti ole suojaamisen arvoisia. Tämä johtuu siitä, että ohjelmistojen maailmassa saman asian voi toteuttaa kymmenillä eri tavoilla. Lisäksi jokaista tapaa kohden löytyy vielä tusina hienoviilausta, jotka purevat vieläkin paremmin tiettyyn tarpeeseen tai markkinaan. Lisäksi patentointi on keinotekoinen (vaikkakin joskus tehokas) hidaste, joka saavuttaa päätepisteensä joskus (expiroituminen).

Toki aina välillä joku keksii jotain todella uutta ja suojattavaa, mutta lähtökohtaisesti kilpailu on siirtynyt nopeuden ekonomiaan. Se tarkoittaa, että yritys, joka pystyy nopeimmin mukauttamaan palvelukokonaisuuttaan vastaamaan yhä täydellisemmin kulloiseenkiin markkinatarpeeseen on vahvoilla. Pienetkin mikromuutokset kumuloituvat nopeasti. Vain yksi muutos päivässä voi riittää siihen, että digitaalinen palvelu näyttää käyttäjiensä silmiin elinvoimaiselta, mahdollisesti jopa toimialansa edelläkävijältä.

Nopeuden ekonomia ei kuitenkaan vaadi alustataloutta, sitä hyödyntää mikä tahansa yritys, joka haluaa puolustettavuutta mukautuvan liiketoiminnan keinoin. Alustatalouteen ja muihin ekosysteemivetoisiin ansaintamalleihin leimallisimmin liittyvä kilpailuedyn rakentaja ovat verkostovaikutukset. Verkostovaikutuksilla voidaan itse asiassa rakentaa paitsi nopeuden ekonomiaa myös puolustettavuutta. Tarkalleen ottaen väitetään jopa, että verkostovaikutukset ovat paras tapa rakentaa puolustettavuutta digitaalisessa liiketoiminnassa.

Webinaari: alustatalouden ansaintamallit

Katso webinaari alustatalouden ansaintamalleista ja tutustu miten verkostovaikutukset ja puolustettavuus näkyvät erilaisissa esimerkkiyrityksissä.

Mikä ei ole alustataloutta?

Tiesitkö, että tiukan tulkinnan mukaisesti Netflix ei ole alustatalous-yhtiö?

Tällä tiukalla tulkinnalla viitataan siihen, että vaikka Netflix toimii alustamaisesti, se ei ensisijaisesti pyri yhdistämään verkoston jäseniä arvontuottamiseen. Netflix tuottaa striimisisällön itse tai hankkii sen muualta. Netflixin alusta ei ensisijaisesti pyri tarjoamaan kenelle tahansa työkaluja tehdä elokuvia tai TV-sarjoja, vaan olemaan verkon suosituin viihteen ostamisen ja kuluttamisen paikka. Siis ihan perinteinen digitaalinen pilvipalvelu.

TikTok on esimerkki videopalvelualustasta, joka pyrkii ensijaisesti rakentamaan verkostoja sekä tarjoaa työkalut lyhyen videosisällön editointiin ja jakeluun. Erona Netflixiin on, että TikTok valjastaa tehokkaammin verkostovaikutukset käyttäjiensa ja heidän tuottamansa sisällön kautta. Netflixin räjähdysmäinen kasvu perustuu enemmän hyvään ajoitukseen, laadukkaaseen jatkuvasti kehittyvään digitaaliseen pilvipalveluun (nopeuden ekonomia) ja moderniin yrityskulttuuriin.

Se miten alustatalous halutaan määritellä on akateemisen keskustelun aihe, mutta yrityksiä kiinnostaa ensisijaisesti se miten ekosysteemeillä vauhditetaan liiketoiminnan kasvua. Netflix ja TikTok kuitenkin osoittavat, että vivahteillakin on merkitystä. Aiemmin Netflixiä pidettiin pysäyttämättömänä, mutta vuoden 2022 numerot osoittavat, että jopa jättiläisten kasvu voi tyssätä. Tarkalleen ottaen Disney+ ohitti jo Netflixin tilaajien määrässä. Tämä on uskomaton saavutus ottaen huomioon, että Disney+ on ollut markkinoilla vasta vuoden 2019 marraskuusta lähtien. Disney+ on myös esimerkki siitä kuinka tärkeitä perinteiset asiat kuten mielikuvat (brändi) ja sisältö ovat digitaalisten luonnonvoimien valjastamisen lisäksi.

Digitaalisen kypsyysmallin tasolla neljä yrityksellä on omaan toimintaan voimakkaasti mukautettu digitaalinen ydinratkaisu, mutta liiketoimintaa ja ansaintamalleja ei ole viritetty ekosysteemien aikakaudelle. Globaalisti katsottuna digitaaliselle kypsyystasolle viisi yltäviä ekosysteemivetoisia ja alustataloutta hyödyntäviä yrityksiä on vain murto-osa siitä määrästä, jota tasolle neljä yltäviä löytyy. Toisin sanoen valtaosa ”alustaksi” itseään tituleeravista verkkopalveluista ei ole alusta, vaan aivan tavallinen digitaalisen kypsyystason neljä pilvipalvelu. Sekä tasolla neljä että viisi operoivat yritykset hyödyntävät tyypillisesti erittäin kokonaisvaltaisesti digitaalista liiketoimintaa, mutta vain jälkimmäiset ovat valjastaneet ekosysteemimäisiä ansaintamalleja kasvunsa moottoriksi.

Kenelle alustatalous sopii?

Kuten edellä on esitetty, alustatalous on moniulotteinen käsite ja kaikki alustaksi ilmoittautuneet verkkopalvelut eivät ole alustoja ensinkään. Tämän vuoksi yrityksillä voi olla hankaluuksia tunnistaa mitä alustatalous on ja sopisiko ekosysteemivetoisuus ylipäätään niiden toimintaan. Seuraavilla yksinkertaisilla kysymyksillä ja ajatusmalleilla voit testata sisältääkö nykyinen liiketoimintasi tai tuleva liiketoimintakonseptisi sellaisia piirteitä, jotka voisivat soveltua alustatalouteen tai muihin ekosysteemivetoisiin ansaintamalleihin.

Alustatalous uudessa liiketoiminnassa

Oletetaan, että haluat perustaa yrityksen, joka haluaa tarjota verkosta ostettavaksi lastenvaatteita. Seuraavilla kysymyksillä voit saada viitteitä oletko kehittämässä liiketoimintakonseptia, jossa on ekosysteemivetoisia piirteitä:

  • Haluatko itse määritellä hinnat ja valita myytävät tuotteet vai annatko mieluummin markkinan määritellä nämä?
  • Haluatko itse tuottaa tai hankkia myytävät tuotteet vai annatko markkinan määritellä mitä tuotteita kauppasi myy?
  • Haluatko kehittää verkkokaupan omien tarpeidesi mukaisesti vai keskittyä teknologian kehittämiseen muille lastenvaatteiden kauppiaille?
  • Asioiko verkkopalvelussasi aktiivisesti lähinnä suoria asiakkaita vai edellyttääkö toiminta esimerkiksi logistisia toimijoita ja muita lastenvaatemyyjiä?
  • Oletko perustamassa kuluttajaverkkokauppaa vai digitaalista alustaa?

Jos edellä mainittujen virkkeiden jälkimmäinen osa vastasi enemmän ajatuksiasi, on todennäköistä, että alustamaisuus ja ekosysteemit sopisivat erinomaisesti liiketoimintakonseptiisi. Vastaavasti jos em. virkkeiden alkuosuudet tuntuivat osuvammalta, tavallinen verkkokauppa tai räätälöity verkkosovellus soveltuvat todennäköisesti tarpeisiisi paremmin.

Alustatalous nykyisessä liiketoiminnassa

Kokonaan uutta liiketoimintaa muotoileva ei kohtaa samanlaisia rajoitteita kuin nykyistä kehittävä. Olemassa olevalla liiketoiminnalla on kuitenkin yleensä tiettyjä etuja kuten vakiintunut brändi, asiakaskunta, investointikyvykkyys ja niin edelleen. Toisaalta liiketoimintakonseptin uudelleen innovointi tyystiin toisenlaiseksi saattaa asettaa eksistentiaalisia haasteita nykyiselle toimintamallille.

Alustatalouden valjastaminen olemassa olevaan liiketoimintaan kannattaa aloittaa nykytilan analysoinnilla, koska se antaa vihjeitä mahdollisuuksista ja asettaa realiset reuna-aidat toiminnan kehittämiseksi ekosysteemivetoiseksi. Seuraavassa on esitetty muutamia kysymyksiä, joilla voi tutkia sopisiko ekosysteemivetoisuus omaan liiketoimintaan:

  • Missä olette vahvempia kuin muut?
  • Onko käytössäsi jotain dataa, joka olisi arvokasta muille?
  • Millaisissa verkostoissa yritys on nyt ja mitä muita tunnistatte?
  • Jos toiminnallanne on digitaalinen sydän, voisiko se toimia koko toimialan yhteisenä?
  • Mikä on organisaatiosi digitaalinen kypsyystaso?
  • Millaista organisaatiokulttuuria yrityksesi edustaa?

Kuten kysymyslistasta voi päätellä, digitaaliset alustaratkaisut, toimialaverkostot ja innovointi korostuvat. Alustataloutta harkitsevan organisaation on myös syytä olla sinut esimerkiksi läpinäkyvyyden kanssa eri tavalla kuin perinteisiä arvoketjumalleja harjoittavan.

Millaiselle yritykselle alustatalous sopii?

Kysymyspatteristojen tarkoituksena oli ohjata huomio siihen mistä alustataloudessa on ylätasolla kyse, jotta mikä tahansa yritys voisi pohtia sopivuutta omaan yritykseensä. Tässä kohtaa on kuitenkin hyvä antaa varoituksen sana: alustatalouden ja erityisesti verkostovaikutusten valjastaminen yrityksen kasvun tueksi ei ole mikään läpihuutojuttu. Voisi todeta, että vaikka mikä tahansa yritys voi rakentaa oman alustan, tarvittavien toimijoiden houkuttelu sille on arpapeliä.

Alustatalouden ansaintamallien epävarmuus johtuu monesta seikasta, mutta yksi keskeisimmistä on se, että perinteisessa arvoketjumallissa yksittäinen yritys kontrolloi ja ohjaa yleensä koko toimitusketjua. Ekosysteemivetoisissa ansaintamalleissa on kyse arvoverkostoiden synnyttämisestä, ohjaamisesta ja synergian varmistamisesta arvon syntymiseksi. Fokus siirtyy kontrolloimisesta kentän toimijoiden houkutteluun oman digitaalisen alustan päälle.

Verkostovaikutukset ja alustatalous

Alustatalouden puhutuin aihe lienee verkostovaikutukset. Ne rinnastuvat lähes taikavoimiin ja jokainen oman digitaalisen alustan perustuva yritys hamuaa niitä itselleen.

Mitä verkostovaikutukset ovat?

Verkostovaikutukset ovat ilmiö, jossa jokainen uusi verkostoon liittyvä jäsen kasvattaa palvelun arvoa kaikille olemassa oleville jäsenille.

Helposti ymmärrettäviä esimerkkejä ovat GSM- ja internet-verkko. On intuitiivisesti aivan selvää, että yksi yhteinen globaali internet-verkko on mahtavampi ja laajavaikutteisempi väline kuin jos oltaisiin päädytty maakohtaisiin suljettuihin verkkoihin. Vastaavasti maakohtainen verkko olisi vaikuttavampi kuin esimerkiksi kaupunkikohtainen verkko ja niin edelleen.

Verkostovaikutuksia synnytettäessä on siis pystyttävä hahmottava suurin yhteinen nimittäjä on ilmiötä suunniteltaessa. Tiesitkö, että esimerkiksi Facebook aloitti Yhdysvaltaisista opiskelijoista ja ymmärsi laajentaa suurimmaksi yhteiseksi nimittäjäksi koko maailman vasta myöhemmin? Kummankin verkoston (Yhdysvaltalaiset opiskelijat ja kaikki maailman ihmiset) synnyttäminen on hatun noston arvoinen suoritus, mutta samalla myös automaattisesti liiketoimintapotentiaalia voimakkaasti määrittävä.

Miten verkostovaikutuksia synnytetään?

Verkostovaikutusten synnyttämisen logiikka on yksinkertainen ymmärtää, mutta äärimmäisen vaikea toteuttaa. Verkostovaikutusten valjastamisen lupaaminen yritykselle on vähän vastaavaa lupaisi lottovoiton yhdellä arvalla: mahdollista, mutta epätodennäköistä. Jo termin määritelmässä puhutaan ilmiöstä. Erilaisten ilmiöiden syntymiseen voidaan toki vaikuttaa, mutta vaikutuksen laajuus on ennakkoon epävarmaa. Erilaisia verkostovaikutuksia on toistaiseksi tunnistettu 16 kpl ja ne ymmärtämällä todennäköisyys ilmiön valjastamiseen liiketoiminnan kasvun avuksi parantuu. Verkostovaikutusten ja niiden syntylogiikoiden ymmärtäminen onkin lähtökohta niiden synnyttämiselle ja nivomiselle omaan liiketoimintakonseptiin.

Verkostovaikutusten hyödyt

Verkostovaikutusten valjastamisen päämotiiviksi esitetään yleensä potentiaali kasvaa omassa markkinassaan nopeammin ja isommaksi kuin kilpailijansa. Tästä löytyykin helposti hakukoneista paljon tunnettuja esimerkkejä. Toinen vähemmän esillä oleva, mutta liiketoiminnallisesti vähintään yhtä merkittävä syy on puolustettavuus. Kasvuhaluinen yritys muotoilee liiketoimintaansa siten, että ympärille voi kaivaa mahdollisimman syvän vallihaudan (Moat).

Jos verkostovaikutusten synnyttäminen on niin vaikeaa, miksi yritysten kannattaisi vaivautua? Tähän on monta syytä, mutta suhteuttamisen kautta on helpompi hahmottaa perusteet. Mikäli tavoitteena on tuottaa maailman suosituin alusta (vrt. Facebook, Amazon, Alibaba), todennäköisyydet onnistumiseen ovat hyvin pienet.

Jos taas tavoitteena on muovata oma liiketoimintamalli hyödyntämään tehokkaammin ympäröiviä ekosysteemejä, todennäköisyydet hyötyjen ulosmittaamiseksi liiketoiminnalle ovat merkittävästi paremmat. Oman toimintaympäristön verkostojen hahmottaminen ja relevanttien toimijoiden kytkeminen tiiviimmäksi osaksi omaa liiketoimintaa on tavoite, joka istuu jo likipitäen kaikkien modernien kasvuyritysten agendalle.

Alustatalouden soveltaminen omaan liiketoimintaan

avaimena.

Ohjelmistorajapinnat (API)
Alustatalouden ytimessä on digitaalinen alusta, joka koostuu tiedosta, johon pääsee käsiksi etukäteen hyvin määritellyin tavoin. Tätä väylää tiedon luokse kutsutaan ohjelmistorajapinnaksi tai API:ksi.

Esimerkiksi Amazon päätti 2000-luvun alussa, että kaikki sen sisäiset tuotteet on varustettava rajapinnoin. Tämä mahdollisti Amazon AWS pilvipalvelualustan synnyn, sen kaupallistamisen ja maksimaalisen skaalautumisen yhdeksi kolmesta isoimmasta pilvipalvelualustasta.

Moderni ja hyvin muotoiltu rajapinta valjastaa koko ydinliiketoiminnan erilaisiin kohderyhmiin kanavoivaksi väyläksi. Rajapinta itsessään voi olla jo (hyvin dokumentoituna) oma tuote, mitä kutsutaan API-as-a-Product / API-as-a-Service nimellä.

Lisäksi rajapinnasta saatu tieto voidaan paketoida vaikkapa mobiiliapplikaatioksi tietyn kohderyhmän helppoa saavutettavuutta ajatellen (esim. TripAdvisor).

Kokeilukulttuuri
Modernin sähköisen liiketoiminnan toteutusmalli on kokeileva liiketoiminnan muotoilu ja rakentaminen. Tämä tarkoittaa data- ja käyttäjävetoista kehitystä, jossa ollaan valmiita kyseenalaistamaan toimimattomaksi koetut mallit & prosessit ja kokeilemalla rakentaa uusia paremmin toimivia.

Kokeilukulttuuriin kuuluu keskeisinä asioina työn merkityksellisyys, luova ongelmanratkaisu, epäonnistumisen hyväksyminen osana polkua menestykseen, jatkuvan parantamisen kulttuuri, mitattavuus, itse- ja parviohjautuvuus.