Miten tekoälystrategia laaditaan?
Sisältö
Tekoälystrategia on joukko valintoja, joilla organisaatio luo tekoälyllä arvoa. Siinä päätetään, mihin keskitytään, mitä rakennetaan itse ja mitä ostetaan valmiina sekä mitkä pohjatyöt rahoitetaan ensin. Termin lyhyt määritelmä on tekoälysanastossa.
Mistä tekoälystrategian laatiminen alkaa?
Tekoälystrategian laatiminen alkaa nykytilan tunnistamisesta havaittavien tunnusmerkkien avulla. Katso, onko tekoälyn käytölle kirjallinen ohjeistus, käytetäänkö työkaluja organisaation vai henkilökohtaisilla tileillä, onko käytölle nimetty vastuuhenkilö ja seurataanko jotakin mittaria. Mielikuva omasta tilanteesta ei riitä arvion pohjaksi: ihmisten käsitys omasta toiminnastaan on tutkimusten mukaan järjestelmällisesti epätarkka.
Lähtötaso on harvoin nolla. Työntekijät ottavat tekoälyä käyttöön oma-aloitteisesti riippumatta siitä, mitä organisaatiossa on päätetty. Organisaatio, joka arvelee olevansa vasta lähtöpisteessä, on todennäköisesti jo hallitsemattoman käytön tasolla tietämättään. Sofokus AI-maturiteettimalli kuvaa tunnusmerkit neljällä tasolla: hallitsematon taso, yksilötaso, prosessitaso ja organisaatiotaso.
Kuka tekoälystrategian laatii?
Tekoälystrategian laatimisesta vastaa johto, mutta linjauksiin osallistuu koko ohjausketju omistajista hallitukseen. AI-opas johtajalle kuvaa ketjun OHJAA-mallilla. OHJAA-malli lisää ketjuun asiantuntijat ja asiakkaat. Kumpikaan ryhmä ei kuulu perinteiseen ohjausketjuun, mutta molemmat vaikuttavat tekoälyllistämisen onnistumiseen.
Ensimmäisen version voi koota niin, että jokainen rooli pohtii oman kenttänsä teemat ja tulokset vedetään yhteen.
Omistajat
Hallitus
Johto
Asiantuntijat
Asiakkaat
Miten tavoitetaso valitaan?
Tavoitetaso valitaan organisaation strategian, toimialan ja liiketoiminnan tavoitteiden perusteella. Ylin maturiteettitaso on useimmille organisaatioille ennemmin suunta kuin päämäärä, ja sen valinta sitoo jatkuvaan ylläpitoon: agenttien valvontaan, mittareiden seurantaan ja prosessien päivittämiseen. Alempi tavoitetaso ei tarkoita, että organisaatio olisi jäljessä. Sofokus AI-maturiteettimallin vertailukohta on kansainvälinen kärki.
McKinseyn elokuussa 2026 julkaistussa tekoälykyselyssä lähes kolme neljästä hyvin suoriutuvasta organisaatiosta kertoi muuttaneensa työnkulkujaan perusteellisesti tekoälyn avulla. Muissa organisaatioissa osuus oli neljännes. Kysely ei todista syy-seuraussuhdetta. Tulos kuitenkin viittaa siihen, että tekoälytyökalun lisääminen vanhaan prosessiin ei vielä tuo etumatkaa.
Miten tekoäly muuttaa sinun liiketoimintaasi? AI-opas käy johtajan näkökulmasta läpi, miten tekoälyn käyttöönottoa johdetaan tavoitteellisesti ja mistä organisaatio tunnistaa oman kypsyystasonsa.
Lue AI-opas johtajalleMihin tekoäly kannattaa kohdistaa?
Tekoäly kannattaa kohdistaa sinne, missä se poistaa liiketoiminnan perustavan rajoitteen. Jos tekoälyllä vain nopeutetaan tehtäviä ja prosessit pysyvät ennallaan, tekoälyä ympäröivä järjestelmä ei muutu. Strategiassa priorisoidaan: kaikkia teknisesti mahdollisia käyttökohteita ei kannata toteuttaa.
AI-oppaan esimerkissä Reckitt selvitti tekoälyn käyttökohteita muun muassa asiakaspalvelussa. Useimpien selvitettyjen kohteiden arvioitiin tuottavan tuloa ja säästävän aikaa, mutta yhtiön johto hylkäsi ne. Perusteena oli, että kohteet olivat irrallisia toisistaan eivätkä tuottaneet strategista etua. Kohdistuksen yhteydessä päätetään myös, mitä rakennetaan itse ja mitä ostetaan valmiina. Osta vai rakenna -päätöksen voi tehdä maturiteettitasosta riippumatta.
Miten tekoälyn kustannukset budjetoidaan?
Tekoälyn suurin kustannuserä on yleensä ihmistyö. BCG:n nyrkkisäännön 10-20-70 mukaan tekoälybudjetista kymmenys menee algoritmeihin, viidennes teknologiaan ja dataan ja loput prosesseihin ja ihmisiin.
10 %
Algoritmit
20 %
Teknologia ja data
70 %
Prosessit ja ihmiset
Agenttien kuluissa näkyy sama painotus: McKinseyn mukaan niistä 20–25 prosenttia kuluu tokeneihin ja loput ihmisvalvontaan.
Generatiivisten tekoälyratkaisujen toistuvat kulut ylittävät helposti alkuinvestoinnin, joten ne kannattaa budjetoida alusta asti. Investointia kannattaa arvioida sen mukaan, mitä valmis työ maksaa. Jos mittarina on agenttien tai tokenien määrä, optimoidaan helposti vääriä asioita. Strategiaan kirjataan myös, kuka tekoälybudjetista päättää.
Miten tekoälystrategian onnistumista mitataan?
Tekoälystrategian onnistumista mitataan prosessikohtaisilla ennen–jälkeen-mittauksilla. Työntekijöiden arvio ajansäästöstä ei riitä liiketoimintalaskelman pohjaksi. METR-tutkimuksessa kokeneet ohjelmistokehittäjät arvioivat tekoälyn nopeuttaneen työtään noin 20 prosenttia, vaikka tutkijoiden mittauksessa työ hidastui 19 prosenttia. Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa työntekijät arvioivat säästävänsä noin kolme prosenttia työajastaan, mutta vaikutusta työtunteihin tai ansioihin ei havaittu.
Mittareiden lisäksi strategiassa päätetään, mihin tekoälyn vapauttama aika ohjataan. Vapautunut aika ei siirry liiketoiminnan tulokseen itsestään, joten sen ohjaus on johtamiskysymys.
Mitä tietoturvasta ja sääntelystä pitää linjata?
Tekoälystrategiassa linjataan, millaista dataa tekoälylle saa syöttää ja missä ajoympäristössä. AI-opas johtajalle ei riskien vuoksi suosittele julkisen tekoälymallin käyttöä työntekijän omalla tilillä. Esimerkiksi markkinointidataa voi käsitellä tekoälypalvelun yritystilauksella ja asiakasdataa organisaation omassa ympäristössä. Useimmat organisaatiot käyttävät useampaa ajoympäristöä rinnakkain.
Strategiassa huomioidaan myös EU:n tekoälyasetus. Asetusta muutettiin vuonna 2026 niin sanotulla AI Omnibus -päivityksellä (asetus EU 2026/1744), joten verkossa on vielä paljon vanhentunutta tietoa.
Usein kysyttyä tekoälystrategiasta
Tekoälystrategiaan kuuluvat nykytilan arvio, tavoitetaso, priorisoidut käyttökohteet, linjaus siitä, mitä rakennetaan itse ja mitä ostetaan, vastuut, budjetti ja mittarit. Lisäksi siinä linjataan datan käsittely ja sääntelyn vaatimukset. Strategia kertoo myös, mitä jätetään tekemättä. Näin panokset osuvat sinne, missä takaisinmaksu on todellinen.
Tekoälystrategia kertoo, mihin tekoälyllä tähdätään ja miksi. Tekoälyn tiekartta on vaiheistettu suunnitelma, joka kertoo, missä järjestyksessä tekoälykyvykkyys rakennetaan. Tiekartan vaiheet johdetaan strategian valinnoista, esimerkiksi siitä, missä järjestyksessä ohjeistusta, työkaluja ja osaamista kehitetään. Strategia tehdään ensin: ilman valittua tavoitetasoa ja priorisointia vaiheistukselle ei ole perustetta.
Puuttuvan tekoälystrategian tunnistaa siitä, että tekoälyhankkeet syntyvät yksittäisten tiimien aloitteesta, työkaluja otetaan käyttöön toisistaan irrallaan ja investoinnit hajoavat pieniin kokeiluihin ilman yhteistä tavoitetta. Silloin tekoälyyn voi kulua huomattavia summia, eikä hankkeista muodostu liiketoiminnan tärkeimpiä tavoitteita tukevaa kokonaisuutta. Toimiva strategia sanoo ei yhtä usein kuin kyllä.
Tarvitsee, mutta kevyempänä kuin suuri organisaatio. Työntekijät ottavat tekoälyä käyttöön oma-aloitteisesti myös pienessä yrityksessä, joten vähintään kannattaa sopia yhdessä pelisäännöt, valita työkalut ja järjestää riittävä koulutus. Kaikkein pienimmissä organisaatioissa toiminta pyörii usein ilman kirjattuja prosesseja ja ohjeita, joten laaja maturiteettiarvio ei ole niille välttämättä paras työkalu.
Alussa erillinen tekoälystrategia on käytännöllinen, mutta tavoitetilassa sitä ei enää tarvita. Kun periaatteet ovat sulautuneet osaksi organisaation normaalia johtamisjärjestelmää, tekoäly näkyy johtamiskäytännöissä, asiakaslupauksessa ja kulttuurikäsikirjassa. Tekoäly on silloin siirtynyt erillishankkeista osaksi tavallista johtamista. Erillisen strategian ensimmäinen versio auttaa omistajia, hallitusta, johtoa ja asiantuntijoita muodostamaan yhteisen näkemyksen.
Tekoälyasetuksesta lähes kaikkia organisaatioita koskevat henkilöstön tekoälylukutaito ja läpinäkyvyys. Lukutaitovaatimukset tulivat voimaan jo aiemmin. Läpinäkyvyysvelvoitteet (artikla 50) tulivat voimaan 2. elokuuta 2026, ja ne koskevat yrityksiä, jotka käyttävät tekoälyä asiakasrajapinnassa: esimerkiksi chatbotin on kerrottava käyttäjälle, että vastaaja on kone. Rekrytoinnissa käytettävä tekoäly on korkean riskin järjestelmä, jonka auditointeihin ja tekniseen dokumentaatioon on aikaa vuoden 2027 loppuun.
Maturiteettitason selvität vertaamalla organisaation havaittavia tunnusmerkkejä maturiteettimallin tasokuvauksiin. Tunnusmerkkejä ovat dokumentoidut ohjeet, tehdyt hankinnat, nimetyt vastuulliset ja raportoitavat mittarit, joten arvion voi tarkistaa ilman henkilöstökyselyä. Sofokus AI-maturiteettimallin itsearvioinnissa valitset kuvauksista sen, joka vastaa organisaatiota nyt, ja tulos näytetään lopussa. Jos omistajien, hallituksen ja johtoryhmän näkemykset eroavat, todellinen tilanne tarkistetaan tunnusmerkeistä.
Ota yhteyttä
Kerro hankkeestasi, niin keskustellaan lisää. Käydään läpi organisaatiosi tilanne ja tavoitteet, ja arvioidaan yhdessä, millä hanke kannattaa aloittaa.
Aiheeseen liittyvää
Jatka lukemista
-
Mitä digikehitys vaatii tekoälyn aikana? Kolme kyvykkyyttä koodiosaamisen tilalle
Digikehityksen vaikein osa on siirtynyt koodauksesta sen ymmärtämiseen, mitä tehdään ja miksi. Lue, mitkä kolme kyvykkyyttä vievät eteenpäin.
-
Mikä on IT-auditointi ja milloin se kannattaa tehdä?
IT-auditointi on puolueeton arvio yrityksen tietojärjestelmien tilasta, turvallisuudesta ja tehokkuudesta. Näin se etenee ja milloin se kannattaa tehdä.
-
Agenttinen kaupankäynti on jo täällä. Näin verkkokauppiaan tulisi vastata
Agenttisessa kaupankäynnissä tekoälyagentti ostaa ihmisen puolesta. Näin varmistat, että verkkokauppasi löytyy ja käy kaupaksi myös agenteille.
