Palvelut
Palvelumuotoilu
Palvelumuotoilu on tapa tehdä digitaalisen palvelun kehityspäätökset käyttäjien ja liiketoiminnan todellisten tarpeiden varassa, ei oletusten. Sen hinta ja kesto riippuvat siitä, montako käyttäjäryhmää, kosketuspistettä ja taustajärjestelmää työhön kuuluu, ja ne sovitaan ennen aloitusta. Sofokuksella palvelumuotoilija ja kehittäjä työskentelevät samassa tiimissä määrittelystä toteutukseen, myös silloin, kun palveluun suunnitellaan tekoälyä.
Kärävä
Tavoitteiden kirkastuksesta ja strategiasta puutuotealan B2B-digikauppaan
“Meillä on nyt enemmän joustavuutta tehdä kaikki haluamamme lyhyellä aikavälillä, ja olemme valmiita mukautumaan mihin tahansa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.”
Mitä autamme ratkaisemaan
Milloin palvelumuotoilusta on hyötyä?
Palvelumuotoilu kannattaa silloin, kun kehitettävä asia on tiedossa mutta tarve sen takana ei ole vielä selvä. Nämä tilanteet toistuvat asiakastöissämme.
Pyyntönä on valmis ratkaisu, ei tarve
Pyyntö ”tarvitsemme uuden järjestelmän” voi kätkeä tarpeen, jonka ratkaisee kevyempi muutos, kuten tilausnäkymä ja automaattinen ilmoitus. Selvitämme tarpeen ennen kuin ratkaisu lukitaan.
Asiointi jää kesken
Kun aloitettu asiointi ei pääty tilaukseen tai hakemukseen, syy löytyy usein palvelupolulta. Käymme polun läpi käyttäjän silmin ja korjaamme kohdat, joissa käyttäjä putoaa pois.
Asiakaspalvelu kuormittuu
Epäselvä palvelu näkyy yhteydenottoina. Kun tieto löytyy ja ohjeet ovat siellä, missä kysymykset syntyvät, yhteydenottoja tulee vähemmän.
Käyttäjiä on monenlaisia
Asiointipalvelua ja portaalia käyttävät asiakkaat, kumppanit ja oma henkilöstö eri oikeuksin. Tunnistamme roolit ja reunatapaukset ennen toteutusta, koska ne määräävät tunnistautumisen ja käyttöoikeudet.
Vanhaa palvelua on hidas kehittää
Vanhahtava käyttöliittymä, heikko mobiilikäytettävyys ja vaikeasti löytyvä tieto hidastavat palvelun kehitystä. Määrittelemme uudistuksen niin, että palvelua voi jatkossa kehittää käyttödatan pohjalta.
Kehitysbudjetti pitää kohdistaa oikein
Väärän asian rakentaminen on kallein tapa oppia, mitä olisi pitänyt tehdä. Prototyyppi ja käyttäjätestaus näyttävät, mihin kehitysbudjetti kannattaa sitoa, ennen kuin sitä on käytetty.
Mitä on palvelumuotoilu
Palvelumuotoilu on enemmän kuin käyttöliittymäsuunnittelua
Palvelumuotoilu tarkastelee koko palvelua: sitä, mitä käyttäjä näkee ruudulla, ja sitä, mitä ruudun takana tapahtuu. Kosketuspisteitä ovat sivusto ja sovellus, mutta myös vahvistusviesti, lasku, virheilmoitus ja asiakaspalvelu. Näkymättömään osaan kuuluvat henkilöstön työ, järjestelmät, integraatiot ja datavirrat.
Digitaalinen palvelumuotoilu keskittyy verkkopalveluihin, sovelluksiin ja portaaleihin. Siinä yhdistyvät liiketoimintaosaaminen, käyttöliittymäsuunnittelu ja ohjelmistoarkkitehtuuri, jotta palvelu on käyttäjälähtöinen, teknisesti toteutettavissa ja linjassa liiketoiminnan tavoitteiden kanssa.
Palvelumuotoilu ei ole post-it-lappuja, jotka eivät muutu konkretiaksi, eikä erillinen vaihe ennen niin sanottua oikeaa työtä. Se on jatkuvaa kysymistä, testaamista ja priorisointia. Tuloksena on jaettu ymmärrys tarpeesta, ja dokumentti on sen tallenne.
Vaiheet ja tuotokset
Miten palvelumuotoilu etenee?
Palvelumuotoilu kulkee koko kehityksen elinkaaren läpi. Kaksi ensimmäistä vaihetta, Discover ja Imagine, tehdään yleensä yhtenä määrittelyvaiheena, jonka laajuus, kesto ja hinta sovitaan ennen aloitusta. Määrittelyssä ja toteutuksessa tekoäly käsittelee tutkimusaineistoa ja tuottaa raakaversioita, ja ihminen tekee tulkinnan ja päätökset.
-
1. Discover: tarpeen tutkiminen
Määrittelyvaihe ennen kehitystä
Tutkitaan ongelma ja liiketoimintatarve ottamatta vielä kantaa tekniseen ratkaisuun. Menetelminä ovat käyttäjä- ja sidosryhmähaastattelut, havainnointi, nykyisen palvelun käytettävyystestaus sekä analytiikan, myynnin ja tukipyyntöjen data. Tekoäly litteroi ja teemoittelee haastattelut ja nostaa aineistosta toistuvat teemat. Teemojen merkityksen arvioi palvelumuotoilija.
Tuotokset: nykytilan kuvaus ja mitattaviksi muotoillut tavoitteet.
-
2. Imagine: ratkaisun suunnittelu
Määrittelyvaihe ennen kehitystä
Päätetään, millä ratkaisulla tarve toteutetaan: käyttäjätarpeet, arkkitehtuuri, palvelun malli ja ulkoasu. Epävarmat ideat testataan prototyypillä ennen kuin niihin sidotaan kehitysbudjettia. Tekoälyn avulla klikattava prototyyppi syntyy idean pohjalta jo samana päivänä, joten keskustelu siirtyy oletuksista konkretiaan. Käyttäjätarinat, hyväksymiskriteerit ja määrittelyt etenevät tekoälyn avulla raakaversiosta valmiiksi.
Tuotokset: asiakaspolut, palvelukuvaus, prototyyppi, perustellut käyttäjätarinat, priorisoitu kehitysjono ja UI/UX-suunnitelma.
-
3. Deliver: toteutus
Kehityksen aikana
Palvelu toteutetaan, ja tarve pysyy mukana koko ajan. Suunnitelmia tarkennetaan, käyttäjätestaus jatkuu ja päätökset perustellaan. Tekoäly auttaa laatimaan käytettävyystestien testisuunnitelmat, tehtävät ja kysymykset sekä kokoamaan tulokset. Se voi simuloida käyttäjää, mutta testit tehdään oikeiden käyttäjien kanssa.
Tuotokset: toimiva palvelu, käyttäjätestien tulokset ja perustellut muutospäätökset.
-
4. Evolve: jatkokehitys
Ylläpito ja jatkokehitys
Palataan tavoitteisiin ja mitataan, toimiiko palvelu niin kuin piti. Palaute ja käyttödata ohjaavat seuraavan kehitysaskeleen valintaa.
Tuotokset: mittaustulokset ja priorisoitu seuraava kehitysaskel.
Palvelumuotoilu tekoälyratkaisuissa
Miten palvelumuotoilu liittyy tekoälyratkaisujen suunnitteluun?
Tarve ensin, malli sitten
Tekoälyhanke epäonnistuu useimmiten siksi, että ratkaisu valitaan ennen tarvetta. Palvelumuotoilu selvittää, mikä käyttäjän tai henkilöstön ongelma tekoälyn pitää ratkaista ja miten hyöty mitataan.
Ihmisen ja tekoälyn työnjako
Palvelupolulle merkitään, missä tekoäly ehdottaa, missä se toimii itsenäisesti ja missä päätöksen tekee ihminen. Työnjako ohjaa myös sitä, mitä EU:n tekoälyasetus palvelulta edellyttää.
Prototyyppi ennen toteutusta
Tekoälyä hyödyntävä palvelu testataan prototyypillä oikeiden käyttäjien kanssa: ymmärtääkö käyttäjä vastauksen, luottaako hän siihen ja mitä tapahtuu, kun tekoäly on väärässä.
Miksi suunnittelu ja toteutus kannattaa tehdä samassa tiimissä?
Kun suunnittelu ja toteutus ovat samassa tiimissä, määrittely ei jää dokumentiksi, joka luovutetaan eteenpäin. Sofokuksella tekninen asiantuntija istuu määrittelyssä palvelumuotoilijan rinnalla. Hän arvioi heti, mitkä ratkaisut ovat toteutettavissa, mitä integraatiot ja käyttöoikeudet edellyttävät ja mikä on pienin versio, josta voidaan oppia.
Jokaisessa käyttäjätarinassa on perustelu, joten kehittäjä tietää toteutusvaiheessakin, miksi ominaisuus tehdään. Sama tiimi jatkaa ylläpidossa ja jatkokehityksessä, jolloin tavoitteisiin palataan ja tuloksia mitataan.
Palvelumuotoilu on osa Sofokuksen koko kaarta: määrittely, palvelumuotoilu, käyttöliittymäsuunnittelu, ohjelmistokehitys, integraatiot ja ylläpito.
Esimerkki määrittelystä
Miltä määrittelyvaihe näyttää käytännössä?
Asiakasportaalin määrittely voi edetä aloitustapaamisesta neljään työpajaan:
- Nykytila ja tahtotila. Mikä nykyisessä palvelussa toimii, mikä ei, ja mitä uudistukselta tavoitellaan.
- Käyttäjät ja käyttäjätarinat. Kuka palvelua käyttää ja miksi. Reunatapaukset ovat vaatimuksia, koska ne määräävät tunnistautumisen, roolit ja käyttöoikeudet.
- Toiminnallisuudet ja rakenne. Palvelun rakenne visualisoidaan Figmassa, jotta siitä voidaan keskustella konkreettisesti.
- Tekninen määrittely. Integraatiot, ei-toiminnalliset vaatimukset, arkkitehtuuri ja aikataulu.
Lopputuloksena on vaatimusmäärittely, käyttäjätarinat, Figma-rakenne, arkkitehtuuriehdotus ja riskilista. Niiden pohjalta toteutuksesta voidaan sopia.
Palvelumuotoilun referenssejämme
Esimerkkejä asiakastöistä
Alisa Pankki: selkeät käyttäjäpolut säädellyssä pankkiympäristössä
Sofokus on suunnitellut yli kolmen vuoden ajan Alisa Pankin kuluttaja- ja yrityspuolen verkkopankin ja mobiilisovelluksen käyttäjäpolut, mukaan lukien onboarding- ja KYC-polut. Mobiilisovellus on saanut App Storessa arvion 4,4/5 noin 1 600 arvostelulla.
Gramex: selkeämmät käyttäjäpolut ja 50 % enemmän kävijöitä
Suunnittelimme ja toteutimme Gramexin sivustouudistuksen, jossa selkeytettiin käyttäjäpolkuja ja suunniteltiin mediaportaali. Sivuston kävijämäärä kasvoi 50 % edellisvuoteen verrattuna, ja uudistetun sivuston käyttäjäpalautteen keskiarvo on 4/5.
Urakkamaailma: palvelumuotoilua urakoiden kilpailutusalustalle
Urakkamaailma on digitaalinen alusta, jolla urakan tilaaja kilpailuttaa urakoitsijan. Sofokus osallistui palvelu-uudistukseen palvelumuotoilun ja UX/UI-suunnittelun osalta.
Näkemyksiä muotoilusta
Lisäluettavaa
Tekoälypalvelut
Tekoälypalveluihin kuuluvat tarpeen arviointi, suunnittelu, toteutus, integrointi ja jatkokehitys.
Mitä on design thinking?
Design thinking on ongelman pohtimista ja tarkastelua ennen ratkaisua. Artikkeli avaa ajattelutavan, jonka varaan myös palvelumuotoilu rakentuu.
Kannattaako digikehitysprojekti aloittaa määrittelyllä?
Kannattaako digikehitysprojekti aloittaa määrittelyllä vai voiko siirtyä suoraan toteutukseen? Viisi kysymystä päätöksen tueksi.
Liiketoimintamuotoilu
Liiketoimintamuotoilussa muotoilun menetelmiä sovelletaan koko yrityksen liiketoimintakonseptiin, kun palvelumuotoilu keskittyy yhteen tai muutamaan palveluun kerrallaan.
Kysymyksiä palvelumuotoilusta
Palvelumuotoilu on menetelmä, jolla palvelua kehitetään käyttäjien ja liiketoiminnan todellisten tarpeiden pohjalta. Se kattaa koko palvelun, myös sen osan, jota käyttäjä ei näe: henkilöstön työn, järjestelmät ja integraatiot.
Digitaalinen palvelumuotoilu on palvelumuotoilua, joka kohdistuu verkkopalveluihin, sovelluksiin ja portaaleihin. Menetelmät ovat samat, mutta suunnitteluun kuuluvat myös käyttöliittymät, ohjelmistoarkkitehtuuri ja integraatiot, jotta suunnitelma on toteutettavissa.
Palvelumuotoilussa kehitetään yhtä tai muutamaa palvelua kerrallaan asiakkaan kannalta sujuvaksi. Liiketoimintamuotoilussa samoja periaatteita sovelletaan laajemmin ja strategisemmin koko yrityksen liiketoimintakonseptiin. Molempien ytimessä on käyttäjän perinpohjainen ymmärrys.
Tyypillisesti vaatimusmäärittely, perustellut käyttäjätarinat, asiakaspolut, prototyyppi tai Figma-rakenne, arkkitehtuuriehdotus ja riskilista. Tärkein tulos on jaettu ymmärrys tarpeesta, jonka varassa toteutuksesta voidaan sopia.
Kesto riippuu palvelun laajuudesta sekä siitä, montako käyttäjäryhmää ja järjestelmää suunnittelussa on mukana. Laajuus ja aikataulu sovitaan aloituksessa.
Hinta riippuu laajuudesta: käyttäjäryhmien, kosketuspisteiden ja taustajärjestelmien määrästä. Arvioimme työmäärän tavoitteidesi pohjalta ennen aloitusta.
Voi. Palvelumuotoilu on itsenäinen palvelu, ja määrittelyn tulokset ovat käytettävissä, vaikka toteutus tehtäisiin muualla. Kun toteutus tehdään Sofokuksella, sama tiimi jatkaa suunnittelusta kehitykseen.
Kahdella tavalla. Ensinnäkin tekoäly nopeuttaa tutkimusta, prototypointia ja dokumentointia, esimerkiksi haastattelujen teemoittelua ja käyttäjätarinoiden kirjoittamista. Toiseksi palvelumuotoilu on tekoälyratkaisun suunnittelun ensimmäinen vaihe: se selvittää, mihin kohtaan palvelupolkua tekoäly sopii, mitä päätöksiä ihminen tekee ja miten käyttäjä voi luottaa tekoälyn vastaukseen. Tulkinnan tekee aina ihminen.
Ota yhteyttä
Kerro hankkeestasi, niin keskustellaan lisää. Käydään läpi organisaatiosi tilanne ja tavoitteet, ja arvioidaan yhdessä, millä hanke kannattaa aloittaa.