Siirry sisältöön

Palvelut

Palvelumuotoilu

Palvelumuotoilu on tapa tehdä digitaalisen palvelun kehityspäätökset käyttäjien ja liiketoiminnan todellisten tarpeiden varassa, ei oletusten. Sen hinta ja kesto riippuvat siitä, montako käyttäjäryhmää, kosketuspistettä ja taustajärjestelmää työhön kuuluu, ja ne sovitaan ennen aloitusta. Sofokuksella palvelumuotoilija ja kehittäjä työskentelevät samassa tiimissä määrittelystä toteutukseen, myös silloin, kun palveluun suunnitellaan tekoälyä.

  • alisa pankki primary logo png
  • Gramex
  • Kärävä
  • urakkamaailma logo teksti invisible
  • Föli
  • waltti solutions logo
  • giftos logo

Mitä autamme ratkaisemaan

Milloin palvelumuotoilusta on hyötyä?

Palvelumuotoilu kannattaa silloin, kun kehitettävä asia on tiedossa mutta tarve sen takana ei ole vielä selvä. Nämä tilanteet toistuvat asiakastöissämme.

Pyyntönä on valmis ratkaisu, ei tarve

Pyyntö ”tarvitsemme uuden järjestelmän” voi kätkeä tarpeen, jonka ratkaisee kevyempi muutos, kuten tilausnäkymä ja automaattinen ilmoitus. Selvitämme tarpeen ennen kuin ratkaisu lukitaan.

Asiointi jää kesken

Kun aloitettu asiointi ei pääty tilaukseen tai hakemukseen, syy löytyy usein palvelupolulta. Käymme polun läpi käyttäjän silmin ja korjaamme kohdat, joissa käyttäjä putoaa pois.

Asiakaspalvelu kuormittuu

Epäselvä palvelu näkyy yhteydenottoina. Kun tieto löytyy ja ohjeet ovat siellä, missä kysymykset syntyvät, yhteydenottoja tulee vähemmän.

Käyttäjiä on monenlaisia

Asiointipalvelua ja portaalia käyttävät asiakkaat, kumppanit ja oma henkilöstö eri oikeuksin. Tunnistamme roolit ja reunatapaukset ennen toteutusta, koska ne määräävät tunnistautumisen ja käyttöoikeudet.

Vanhaa palvelua on hidas kehittää

Vanhahtava käyttöliittymä, heikko mobiilikäytettävyys ja vaikeasti löytyvä tieto hidastavat palvelun kehitystä. Määrittelemme uudistuksen niin, että palvelua voi jatkossa kehittää käyttödatan pohjalta.

Kehitysbudjetti pitää kohdistaa oikein

Väärän asian rakentaminen on kallein tapa oppia, mitä olisi pitänyt tehdä. Prototyyppi ja käyttäjätestaus näyttävät, mihin kehitysbudjetti kannattaa sitoa, ennen kuin sitä on käytetty.

Henkilö kynä kädessään ja silmälasipäinen kollega palaverissa.

Mitä on palvelumuotoilu

Palvelumuotoilu on enemmän kuin käyttöliittymäsuunnittelua

Palvelumuotoilu tarkastelee koko palvelua: sitä, mitä käyttäjä näkee ruudulla, ja sitä, mitä ruudun takana tapahtuu. Kosketuspisteitä ovat sivusto ja sovellus, mutta myös vahvistusviesti, lasku, virheilmoitus ja asiakaspalvelu. Näkymättömään osaan kuuluvat henkilöstön työ, järjestelmät, integraatiot ja datavirrat.

Digitaalinen palvelumuotoilu keskittyy verkkopalveluihin, sovelluksiin ja portaaleihin. Siinä yhdistyvät liiketoimintaosaaminen, käyttöliittymäsuunnittelu ja ohjelmistoarkkitehtuuri, jotta palvelu on käyttäjälähtöinen, teknisesti toteutettavissa ja linjassa liiketoiminnan tavoitteiden kanssa.

Palvelumuotoilu ei ole post-it-lappuja, jotka eivät muutu konkretiaksi, eikä erillinen vaihe ennen niin sanottua oikeaa työtä. Se on jatkuvaa kysymistä, testaamista ja priorisointia. Tuloksena on jaettu ymmärrys tarpeesta, ja dokumentti on sen tallenne.

Vaiheet ja tuotokset

Miten palvelumuotoilu etenee?

Palvelumuotoilu kulkee koko kehityksen elinkaaren läpi. Kaksi ensimmäistä vaihetta, Discover ja Imagine, tehdään yleensä yhtenä määrittelyvaiheena, jonka laajuus, kesto ja hinta sovitaan ennen aloitusta. Määrittelyssä ja toteutuksessa tekoäly käsittelee tutkimusaineistoa ja tuottaa raakaversioita, ja ihminen tekee tulkinnan ja päätökset.

  • 1. Discover: tarpeen tutkiminen

    Määrittelyvaihe ennen kehitystä

    Tutkitaan ongelma ja liiketoimintatarve ottamatta vielä kantaa tekniseen ratkaisuun. Menetelminä ovat käyttäjä- ja sidosryhmähaastattelut, havainnointi, nykyisen palvelun käytettävyystestaus sekä analytiikan, myynnin ja tukipyyntöjen data. Tekoäly litteroi ja teemoittelee haastattelut ja nostaa aineistosta toistuvat teemat. Teemojen merkityksen arvioi palvelumuotoilija.

    Tuotokset: nykytilan kuvaus ja mitattaviksi muotoillut tavoitteet.

  • 2. Imagine: ratkaisun suunnittelu

    Määrittelyvaihe ennen kehitystä

    Päätetään, millä ratkaisulla tarve toteutetaan: käyttäjätarpeet, arkkitehtuuri, palvelun malli ja ulkoasu. Epävarmat ideat testataan prototyypillä ennen kuin niihin sidotaan kehitysbudjettia. Tekoälyn avulla klikattava prototyyppi syntyy idean pohjalta jo samana päivänä, joten keskustelu siirtyy oletuksista konkretiaan. Käyttäjätarinat, hyväksymiskriteerit ja määrittelyt etenevät tekoälyn avulla raakaversiosta valmiiksi.

    Tuotokset: asiakaspolut, palvelukuvaus, prototyyppi, perustellut käyttäjätarinat, priorisoitu kehitysjono ja UI/UX-suunnitelma.

  • 3. Deliver: toteutus

    Kehityksen aikana

    Palvelu toteutetaan, ja tarve pysyy mukana koko ajan. Suunnitelmia tarkennetaan, käyttäjätestaus jatkuu ja päätökset perustellaan. Tekoäly auttaa laatimaan käytettävyystestien testisuunnitelmat, tehtävät ja kysymykset sekä kokoamaan tulokset. Se voi simuloida käyttäjää, mutta testit tehdään oikeiden käyttäjien kanssa.

    Tuotokset: toimiva palvelu, käyttäjätestien tulokset ja perustellut muutospäätökset.

  • 4. Evolve: jatkokehitys

    Ylläpito ja jatkokehitys

    Palataan tavoitteisiin ja mitataan, toimiiko palvelu niin kuin piti. Palaute ja käyttödata ohjaavat seuraavan kehitysaskeleen valintaa.

    Tuotokset: mittaustulokset ja priorisoitu seuraava kehitysaskel.

Kaljupäinen, silmälasipäinen henkilö osoittaa näyttöä kahden kollegan seuratessa.

Miksi suunnittelu ja toteutus kannattaa tehdä samassa tiimissä?

Kun suunnittelu ja toteutus ovat samassa tiimissä, määrittely ei jää dokumentiksi, joka luovutetaan eteenpäin. Sofokuksella tekninen asiantuntija istuu määrittelyssä palvelumuotoilijan rinnalla. Hän arvioi heti, mitkä ratkaisut ovat toteutettavissa, mitä integraatiot ja käyttöoikeudet edellyttävät ja mikä on pienin versio, josta voidaan oppia.

Jokaisessa käyttäjätarinassa on perustelu, joten kehittäjä tietää toteutusvaiheessakin, miksi ominaisuus tehdään. Sama tiimi jatkaa ylläpidossa ja jatkokehityksessä, jolloin tavoitteisiin palataan ja tuloksia mitataan.

Palvelumuotoilu on osa Sofokuksen koko kaarta: määrittely, palvelumuotoilu, käyttöliittymäsuunnittelu, ohjelmistokehitys, integraatiot ja ylläpito.

Kolme Sofokuksen asiantuntijaa palaverissa pyöreän pöydän ääressä kannettavat edessään valkoisessa neuvotteluhuoneessa / Three Sofokus experts in a meeting at a round table with laptops in front of them in a white meeting room

Esimerkki määrittelystä

Miltä määrittelyvaihe näyttää käytännössä?

Asiakasportaalin määrittely voi edetä aloitustapaamisesta neljään työpajaan:

  1. Nykytila ja tahtotila. Mikä nykyisessä palvelussa toimii, mikä ei, ja mitä uudistukselta tavoitellaan.
  2. Käyttäjät ja käyttäjätarinat. Kuka palvelua käyttää ja miksi. Reunatapaukset ovat vaatimuksia, koska ne määräävät tunnistautumisen, roolit ja käyttöoikeudet.
  3. Toiminnallisuudet ja rakenne. Palvelun rakenne visualisoidaan Figmassa, jotta siitä voidaan keskustella konkreettisesti.
  4. Tekninen määrittely. Integraatiot, ei-toiminnalliset vaatimukset, arkkitehtuuri ja aikataulu.

Lopputuloksena on vaatimusmäärittely, käyttäjätarinat, Figma-rakenne, arkkitehtuuriehdotus ja riskilista. Niiden pohjalta toteutuksesta voidaan sopia.

Kysymyksiä palvelumuotoilusta

Palvelumuotoilu on menetelmä, jolla palvelua kehitetään käyttäjien ja liiketoiminnan todellisten tarpeiden pohjalta. Se kattaa koko palvelun, myös sen osan, jota käyttäjä ei näe: henkilöstön työn, järjestelmät ja integraatiot.

Digitaalinen palvelumuotoilu on palvelumuotoilua, joka kohdistuu verkkopalveluihin, sovelluksiin ja portaaleihin. Menetelmät ovat samat, mutta suunnitteluun kuuluvat myös käyttöliittymät, ohjelmistoarkkitehtuuri ja integraatiot, jotta suunnitelma on toteutettavissa.

Palvelumuotoilussa kehitetään yhtä tai muutamaa palvelua kerrallaan asiakkaan kannalta sujuvaksi. Liiketoimintamuotoilussa samoja periaatteita sovelletaan laajemmin ja strategisemmin koko yrityksen liiketoimintakonseptiin. Molempien ytimessä on käyttäjän perinpohjainen ymmärrys.

Tyypillisesti vaatimusmäärittely, perustellut käyttäjätarinat, asiakaspolut, prototyyppi tai Figma-rakenne, arkkitehtuuriehdotus ja riskilista. Tärkein tulos on jaettu ymmärrys tarpeesta, jonka varassa toteutuksesta voidaan sopia.

Kesto riippuu palvelun laajuudesta sekä siitä, montako käyttäjäryhmää ja järjestelmää suunnittelussa on mukana. Laajuus ja aikataulu sovitaan aloituksessa.

Hinta riippuu laajuudesta: käyttäjäryhmien, kosketuspisteiden ja taustajärjestelmien määrästä. Arvioimme työmäärän tavoitteidesi pohjalta ennen aloitusta.

Voi. Palvelumuotoilu on itsenäinen palvelu, ja määrittelyn tulokset ovat käytettävissä, vaikka toteutus tehtäisiin muualla. Kun toteutus tehdään Sofokuksella, sama tiimi jatkaa suunnittelusta kehitykseen.

Kahdella tavalla. Ensinnäkin tekoäly nopeuttaa tutkimusta, prototypointia ja dokumentointia, esimerkiksi haastattelujen teemoittelua ja käyttäjätarinoiden kirjoittamista. Toiseksi palvelumuotoilu on tekoälyratkaisun suunnittelun ensimmäinen vaihe: se selvittää, mihin kohtaan palvelupolkua tekoäly sopii, mitä päätöksiä ihminen tekee ja miten käyttäjä voi luottaa tekoälyn vastaukseen. Tulkinnan tekee aina ihminen.

Kaksi Sofokuksen asiantuntijaa logopaidoissa toimistolla.

Ota yhteyttä

Kerro hankkeestasi, niin keskustellaan lisää. Käydään läpi organisaatiosi tilanne ja tavoitteet, ja arvioidaan yhdessä, millä hanke kannattaa aloittaa.