Uudet taloudet – kuten jakamistalous, datatalous ja kiertotalous – tarkoittavat käytännössä jollain tavalla sovittua vaihtoa. Vaihdetaan, myydään esimerkiksi resursseja tai tietoja. Tätä toimintaa ei toki kirjoiteta paperille, vaan kaiken keskellä on digitaalinen sydän.

Mistä kiertotaloudesta on kyse?

Kiertotalouden ajatus on pitää jalostusasteeltaan eriasteisia materiaaleja, teollisuuden sivuvirroista käytettyihin lenkkareihin kierrossa. Tämä on vastakohta niin sanotulle lineaariselle taloudelle, jossa materiaalia otetaan sisään, jalostetaan, käytetään ja hävitetään. Parhaimmillaan saadaan aikaan suljettuja kiertoja, joissa materiaalit tai tuotteet jatkavat teoriassa loputtomasti.

Kyse näissä kaikissa uusissa ”talouksissa” on siis edelleen vaihdosta. Vaihdon tekee mahdolliseksi jaettu informaatio ja ylipäätään osapuolten yhteistyö. Viime aikoina ollaan päästy papyruksesta jaettaviin digitaalisiin ratkaisuihin. Mitä on tarjolla ja miten pääsen siihen kiinni?

Miksi kiertotalous kiinnostaa isompia ja pienempiä yrityksiä?

Vastuullisuus on itsessään arvokasta. Jokainen yritys on myös kiinnostunut uusista liiketoiminnoista. Pohtimalla omia arvoketjuja ja paikkaansa vaikka koko teollisuudenalan ja markkinan jalostamisessa on mahdollista, jopa melko yksinkertaista, löytää uusia mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa. Tällaiset distruptoivat uudet tavat järjestellä töitä ja tarjontaa ovat parhaimmillaan erittäin tuottoisia.

Kiertotalous, siis tapa järjestellä asioita uudelleen, on samanaikaisesti tapa olla esimerkiksi ekologinen ja erittäin hyökkäävä markkinatoimija.

Erilaiset kierrot voivat tapahtua joko ydinprosessissa tai sen ympärillä. Teollisuuden sivuvirroista syntyneet uudet liiketoiminnat ovat hyviä esimerkkejä tästä.

Mikä kiertotaloudessa kiertää ja mitä vaihdetaan?

Kiertotalouden juju on siis luoda kiertoja. Kierto on olemassa niin kauan kuin jotain kiertää. Kun kierto loppuu, loppuu myös tämän kierron päälle rakennettu liiketoiminta. Kiertoon liittyy siis toimintoja, joissa käyttöikää ja -arvoa kehitetään. Käytännössä siis korjataan, käytetään uudestaan ja luodaan jopa uusia käyttötarkoituksia sekä kierrätetään eli tavallaan aloitetaan alusta (repair, reuse, repurpose, recycle).

Jokaisen ihmisen luoman ”kierron” mahdollistaa tänä päivänä jokin tapa tallentaa ja jakaa tietoa sekä mahdollistaa vaihto (esim. osto ja myynti). Jos kierrossa ei itsessään ole kyse digitaalisesta arvosta, niin tiedon tallennuksesta ja jakamisesta vastaa jokin digitaalinen sydänjärjestelmä. Minkä digitaalisen ratkaisun poisto rampauttaisi toiminnnon välittömästi? Se voi olla jaettu Google Spreadsheet tai sitten jotain muuta edistyneemmälle.

Miten kierto saadaan käynnistettyä?

Mitä kriittisiä ominaisuuksia kiertoa ylläpitääkseen on oltava? Tyypillistä on, että kierto saadaan käyntiin tuomalla eri osapuolia (esim. tuottaja ja kuluttaja) yhteen. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti tunnistautumista ja profilointia. Toiminnan osalta on myös keskeistä, että eri toiminnoista kuten transaktiosta jää jälki.

Kiertotalous noudattelee pitkälti samoja periaatteita kuin yleisempi alustatalous. Muistetaan vaan, että kyse on vaihdosta eri osapuolten välillä. Palvelun on oltava houkutteleva. Lähtökohtaisesti palvelun on vaikutettava reilulta kaikille osapuolille, ei ylimitoitetulta edes omistajalle. Käynnistäminen on tietysti varsinainen pähkinä, jonka avaamista on pohdittava ja kokeiltava useita eri keinoja.

Alle kirjattu muutamia linkkejä yrityksiltä, jotka ovat nostaneet kiertotalouden käytön strategiselle tasolle:

https://www.storaenso.com/fi-fi/newsroom/news/2019/9/stora-enso-and-fiskeby-show-the-way-to-circular-bioeconomy

https://www.metso.com/fi/blogi/kierratys/kiertotalous-ja-kiviaines–miten-saada-uusiomateriaalit-tehokkaaseen-kayttoon/

https://www.neste.com/fi/circular-economy/kiertotalouden-edellakavija

https://www.sttinfo.fi/tiedote/lumene-hillitsee-ilmastonmuutosta-kiertotalouden-keinoin?publisherId=69817873&releaseId=69876007