Kannattaako digikehitysprojekti aloittaa määrittelyllä? 5 kysymystä päätöksen tueksi 

26 elo 2025 • Teknologia ja digitaalinen kehitys

Digitaalisen järjestelmän kehittäminen ei ala teknologiavalinnoista, vaan päätöksestä, kuinka hyvin projektia on tarpeen suunnitella ennen teknisen toteutuksen aloittamista. Voidaanko tarttua suoraan tuumasta toimeen, vai kannattaisiko ensin panostaa huolelliseen määrittelyyn? 

Määrittelyn aikana asiakas ja toimittaja kirkastavat yhdessä sen, mitä ollaan ratkaisemassa, miksi se on tärkeää ja millä keinoin siihen päästään. Käytännössä se tarkoittaa tavoitteiden, rajauksen, vaatimusten ja nykytilan dokumentointia niin, että kaikilla osapuolilla on yhteinen näkemys projektin suunnasta.  

Vaikka paine saada nopeasti valmista houkutteleekin siirtymään suoraan toteutukseen, moni yritys päätyy maksamaan tästä myöhemmin. Ilman määrittelyä järjestelmästä tulee pahimmillaan rahaa syövä musta aukko, jossa liiketoimintatavoitteet unohtuvat ja käyttäjät jäävät ilman todellista arvoa. 

Kokosimme viisi kysymystä, joiden avulla voit arvioida, missä vaiheessa suunnitelmanne ovat ja hyötyisittekö kenties määrittelyvaiheesta ennen toteutusta. 

1. Onko teillä selkeä kuva siitä, mitä haluatte rakentaa ja miksi? 

Usein yrityksellä on jokin ajatus vaikkapa siitä, kuinka ”tarvitaan uusi asiakaspalvelukanava” tai ”tämä prosessi pitäisi digitalisoida”. Mutta mitä tällaisella kehitysprojektilla tarkalleen ottaen halutaan saavuttaa? Entä miten onnistumista mitataan? 

Hyvä määrittely kirkastaakin: 

• Digipalvelun nyky- ja tavoitetilan 

• Palvelun tavoitteet liiketoiminnalle ja käyttäjille 

• Keskeiset mittarit onnistumisen seuraamiseksi 

2. Tunnetteko loppukäyttäjät ja heidän tarpeensa? 

Usein digitaalisia järjestelmiä suunnitellaan sisältä ulospäin: mitä me haluamme, miten meidän prosessimme toimivat. Tämä johtaa helposti monimutkaisiin, sisäänpäin kääntyneisiin ratkaisuihin, jotka eivät palvele käyttäjiä. 

Määrittelyssä käytetään palvelumuotoilun menetelmiä käyttäjäymmärryksen syventämiseen. Näin saadaan tarkempi käsitys siitä, mitä palvelun käyttäjät oikeasti tarvitsevat, ei vain mitä oletatte heidän tarvitsevan. 

3. Tiedättekö, millaisia toiminnallisuuksia järjestelmään tarvitaan? 

Useimmiten ongelmana ei ole toivottujen toiminallisuuksien keksiminen, vaan ennemmin niiden priorisointi. Olisikin hyvä pohtia, mitkä toiminnot ovat juuri teidän asiakkaillenne tärkeimpiä ja miten ne istuvat kehityssuunnitelmaan. 

Määrittelyssä selkeytetään: 

• Mitkä toiminnallisuudet ovat välttämättömiä 

• Mitä on mahdollista toteuttaa budjetin rajoissa 

• Pidemmän aikavälin kehitys-roadmap 

4. Onko järjestelmän arkkitehtuuria pohdittu? 

Ilman arkkitehtuurisuunnittelua saatatte valita teknologioita, jotka eivät skaalaudu ja integroidu muihin järjestelmiinne tai tulevat tarpeettoman kalliiksi ylläpidossa. 

Määrittelyvaiheessa ohjelmistoarkkitehti arvioi: 

• Soveltuvat teknologiat 

• Mahdolliset integraatiot 

• Tietoturva- ja suorituskykyvaatimukset 

• Tulevaisuuden skaalautuvuuden 

5. Tarvitsetteko määrittelydokumentaation kilpailutusta varten? 

Ilman huolellista määrittelyä teknisen toteutuskumppanin valinta perustuu mutuun. Toimittajat antavat tarjouksia hyvin erilaisista toteutuksista, eikä hintaeroihin tai työmääräarvioihin voi välttämättä luottaa. 

Hyvä määrittely säästää aikaa, rahaa ja hermoja sekä ennen kaikkea varmistaa, että kehitysprojekti tuottaa todellista arvoa loppukäyttäjille. 

Haluatko selvittää, mitä määrittely voisi käytännössä tarkoittaa teille?

Ota rohkeasti yhteyttä, autamme mielellämme!