Yli miljoonalla suomalaisella on erilaisia rajoitteita tai haasteita verkon käytön kanssa. Näitä käyttäjäryhmiä ovat esimerkiksi ikäihmiset, kehitys- ja aistirajoitteiset sekä henkilöt, joilla on luki-, oppimis- tai keskittymisvaikeuksia. Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat viranomaisia tuottamaan digitaaliset palvelut kaikkien ihmisten saavutettaviksi.

Saavutettavuusdirektiivi – mitä se tarkoittaa?

Saavutettavuusdirektiivin saavutettavuus tarkoittaa, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää mitä niissä sanotaan. Jotta saavutettavuus toteutuisi, digitaalisten palvelujen suunnittelussa tulee hyödyntää sellaisia käytäntöjä, teknologioita ja menetelmiä, joilla turvataan palveluiden käyttö erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisten apuvälineiden kanssa.

Yksi hyvä esimerkki mitä saavutettavuudessa pitää ottaa huomioon, on sivuston värimaailma. Esimerkiksi suomalaisista miehistä kuudella prosentilla esiintyy puna-vihersokeutta ja tämä tulee ottaa palvelun värimaailman suunnittelussa huomioon. Myös hiiren käyttö voi olla monelle hankalaa, joten tulisi huomioida myös se, että sivustoa voi käyttää ilman hiirtä ja valikosta toiseen siirtyminen onnistuu esimerkiksi näppäimistön avulla.

Suomessa on valmisteilla kansallinen laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, jonka oli tarkoitus tulla voimaan loppuvuonna 2018, mutta se on edelleen käsittelyssä. Suomen kaikki 23.9.2018 jälkeen julkaistut julkisen puolen digitaaliset palvelut tulisi jo olla saavutettavissa ja vuoteen 2021 mennessä kaikkien muiden julkisten palveluiden pitäisi seurata perässä (mukaan lukien mobiilisovellukset).

Tärkeimmät päivämäärät

  • 23.9.2018 ja sen jälkeen julkaistujen verkkosivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2019.
  • Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.9.2020.

Digitaalisen palvelun saavutettavuus

Digitaalisen palvelun saavutettavuuden ohjenuorana voidaan käyttää W3 tuottamaa WCAG 2.1 -ohjeistusta (Web Content Accessibility Guidelines) joka kattaa laajan joukon suosituksia, joiden avulla saavutettavuutta voidaan parantaa. WCAG:n kriteerit on jaettu kolmeen vaatimustasoon: “A, AA ja AAA”. Saavutettavuusdirektiivin vaatimukset perustuvat A- ja AA-tasojen kriteereihin.

Ohjeistus on jaettu seuraavaan neljään periaatteeseen, joiden osalta verkkopalvelu on syytä käydä huolella läpi:

Havaittavuus

Informaatio ja käyttöliittymäkomponentit pitää esittää tavoilla, jotka käyttäjä voi havaita.

  • Hallittavuus

Käyttöliittymäkomponenttien ja navigoinnin pitää olla hallittavia.

  • Ymmärrettävyys

Informaation ja käyttöliittymän toiminnan pitää olla ymmärrettävää.

  • Lujatekoisuus

Sisällön pitää olla riittävän lujatekoinen, jotta se voidaan luotettavasti tulkita laajalla joukolla asiakasohjelmia, mukaan lukien avustavat teknologiat.

Koneellinen kääntäminen

Monikielinen ympäristö asettaa erilaiset vaatimukset Suomen palveluille. Väestön monimuotoistuminen jatkuu ja muuttuu koko ajan niin kulttuurisesti kuin kielellisestikin. Saavutettavissa palveluissa kielen helppo ymmärrettävyys ja mahdollisuus hyödyntää automaattista kielen kääntämistä (koneellinen kääntäminen) auttavat käyttämään palveluita.

Vieraskielisille voi olla vaikeaa ellei jopa mahdotonta käyttää sivustoja, joille ei ole tehty nimenomaista käännöstä, jos koneellinen kääntäminen ei teknisistä syistä ole mahdollistettu. Yleisesti tämä voi tarkoittaa sitä, ettei direktiiviä tulkita pelkästään ulkoasu ja design edellä, eikä esimerkiksi piiloteta lomakkeiden kenttien otsikoita vain sen takia “että se näyttää siistimmältä”.

Ilman selkeitä otsikoita ei ole mitään, mitä voidaan koneellisesti kääntää ja pahimmillaan lomakkeiden kenttien todellinen merkitys voi jäädä epäselväksi itse käyttäjälle.

Kun saavutettavuus huomioidaan aidosti kaikki erilaiset käyttäjät saavat nauttia tuloksista.

Saavutettavuudesta hyötyvät

  • Sokeat
  • Vaikeasti heikkonäköiset ja kuurosokeat
  • Heikkonäköiset ja värisokeat
  • Ikääntyneet
  • Kuulovammaiset ja henkilöt, joilla alentunut kuulo
  • Henkilöt, joilla on luki- ja hahmotusvaikeuksia
  • Henkilöt, joilla on motoristen syiden vuoksi vaikeuksia liikuttaa kättä tarkasti (painonappien yms. toimintoja edellyttävien painikkeiden on oltava riittävän suuria)
  • Mobiililaitteiden käyttäjät tai ne, joilla on käytössä vanhat tietokoneet ja hitaat yhteydet (tekstiversiot).
  • Tekstiversiosta hyötyvät sekä ruudunlukuohjelmia käyttävät, että he jotka käyttävät verkkopalvelua hitailla yhteyksillä.

Sofokuksen saavutettavuuspalvelut

Digitaalisten palveluiden saavutettavuus ei pitäisi olla pelkästään julkisen puolen palveluissa, vaan kaikissa digitaalisissa palveluissa.

Sofokus on kehittänyt asiantuntijoidensa osaamistasoa ja ymmärrystä, miten palveluista saadaan saavutettavia.

Helpoin tapa selvittää onko sivustosi saavutettavuus kunnossa, on tehdä saavutettavuusauditointi. Auditoinnin jälkeen toimitamme selkeät kehitysehdotukset.

Täytä lomake ja olemme sinuun yhteydessä saavutettavuusauditin osalta.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.