Learn by doing - opi tekemisen kautta

Learn by doing

Luova ja ketterä liiketoimintaongelmien ratkaisu on tekemisen kautta oppimista

Useat yritykset käyttävät aivan liikaa aikaa asioiden tekemisen suunnitteluun. Vanha sananlasku “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty“ ei enää päde ketterässä liiketoiminnan kehittämisessä. Tarvitaan nopeatempoisempaa toimintaa – ratkaisujen löytämistä tekemisen ja tekemisestä oppimisen avulla. Learn by doing.

Kellotaajuutta on lisättävä ja tähän tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja ja organisaatiokulttuuria. Pitää edetä pienemmin askelin epävarmuudessa ja pivotoida strategiaa / suunnitelmaa matkalla tehtyjen löydösten mukaisesti.

Pitää edetä pienemmin askelin epävarmuudessa ja pivotoida strategiaa / suunnitelmaa matkalla tehtyjen löydösten mukaisesti.

Yritysten tulee siis kehittää malleja oppia nopeammin mitä markkinoiden epävakaus ja epävarmuus sekä asiakkaiden jatkuvasti muuttuvat valinnat vaikuttaa liiketoimintaan. Muutoksen tuulet tulee haistaa ajoissa ja niihin pitää reagoida nopeasti.

Luova ja ketterä liiketoiminnan kehittäminen on enemmän jatkuvaa tekemistä kuin suunnittelua. Se on muttuviin tilanteisiin reagointia ja hypoteesien kautta asioiden todentamista.

Ketterän kokeilemisen aloittaminen on hankalaa

Tapaan päivittäin yritysten ylintä johtoa ja olen havainnut, että heillä ei yleensä ole ongelmaa ison kuvan hahmottamisessa tai strategian luomisessa. Suurimmat haasteet ovat konkreettisen toimintasuunnitelman luomisessa ja liikkeelle lähtemisessä. Aloittaminen on hankalaa. 

Hyvässä toimintasuunnitelmassa on alussa vaihe, jossa hypoteesit ja puuttuvat tiedot todennetaan ketterästi. Tämä poistaa liikkeelle lähtemisen tuskaa.

Erään tapaamani apteekkialan yrityksen ( liikevaihto yli 300Meur ) yksi suurimmista haasteista on uuden palveluliiketoiminnan kehittäminen. Heiltä löytyy pöytälaatikosta useita hyviä uusia liiketoimintaideoita, mutta kyvykkyys ketterään liiketoiminnan kehittämiseen puuttuu.
Heidän kompastuskivensä on vanhassa ajattelussa ja jäykässä yrityskulttuurissa. Yrityksen ylin johto vaatii tarkkoja lukuja liiketoiminnan kehittymisestä neljälle tulevalle vuodelle ja ellei tarkkoja lukuja ole, hanke ei liikahda eteenpäin. Tämähän on mahdotonta nykyaikaisessa alati muuttuvassa markkinassa ja juuri tämän vuoksi ovat heidänkin hienot ideansa kaikki vieläkin siellä pöytälaatikossa!

Yleisiä esteiä aloittamiselle

  1. Ollaan jääty kiinni vanhoihin ajattelun ja toiminnan malleihin
    Ei uskalleta aloittaa ilman kaikkea tietoa esim. markkinoista, liiketoimintapotentiaalista, hinnoittelumalleista tai hankkeen kokonaiskustannuksista.
  2. Aikaisemmat epäonnistumiset ja pelko epäonnistumisesta
    Kokeiluja on tehty pistemäisesti ilman ymmärrystä siitä, mitä vaaditaan niissä onnistumiseen.
    “Hackathon ei tuottanut tulosta. Ei tälläinen kokeilu kannata.”
  3. Jäykkä yrityskulttuuri 
    Ei ole olemassa turvallista tapaa tehdä kokeiluja ja epäonnistua. Kokeilemisen “framework” puuttuu.

Ketteryys ja kellotaajuus

Liiketoiminnan haasteiden kohtaaminen ja ketterä ongelman ratkaiseminen ei aina ole helppoa. Jokainen meistä joskus erehtyy ylisuunnittelemaan, vaikka ongelmaan voi löytyä ratkaisu varsin helposti.

Meillä on Sofokuksella käytössä yksinkertainen malli, jonka avulla olemme oppineet nopeuttamaan kellotaajuutta. Kun kohtaamme arjessa ongelman, mietimme, miten ratkaisemme sen a) Minuutissa b) Tunnissa c) Päivässä d) Viikossa e) Kuukaudessa.

Joskus jo minuutin “quick and dirty” lähestyminen ongelmaan on täysin riittävä! Ellei taas minuutissa keksitty ratkaisu toimi, niin kokeillaan tunnin ratkaisua ja tästä seuraavana taas päivän ratkaisua jne. Tämä malli ei toki toimi kaikissa haasteissa, sillä kaikkea ei tietenkään voi ratkaista minuutissa. Onkin tärkeää tunnistaa ongelman ratkaisun kriittisyys, kiireellisyys ja oikea tarve.

Diverge, great choices - Converge, make choices

Lisäksi olemassa on haasteita, joissa päätöksentekoon ja suunnitteluun tarvitaan niin uutta diverkoivaa ajattelua (avaa vaihtoehtoja) kuin vanhaa olemassaolevaa konvergoivaa ajattelua (sulkee vaihtoehtoja). Tähän löytyy työkaluja mm. muotoiluajattelun (Design Thinking) työkalupakista.

Miten aloittaa ketterä liiketoiminnan kehittäminen?

Työkaluista ja metodeista ei ole puute. On olemassa useita eri työkaluja ja metodeja, joita voi käyttää luovaan ja ketterään liiketoiminnan kehittämiseen (esim. Design Thinking, Jobs-To-Be-Done, Double Diamond, Lean Startup, Google Design Sprint, Co-creation, Open Innovation jne.).

Kaikki mallit ei välttämättä sovi jokaiseen organisaatioon ja sen vuoksi oikea malli, työkalut ja metodi selviävät kokeilemalla ja käytännön oppimisen kautta.

Learn by doing – aloita vaikka tästä

  1. Valitse helppo liiketoiminnan kehittämisen haaste, jolla lähdet kokeilemaan
    Miten parantaa asiakaskokemusta? 
    Miten kehittää uutta palveluliiketoimintaa ketterästi?
    Miten saada selville, kannattaako yritykseni lähteä alustatalouteen?
    Meillä ei ole datastrategiaa. Miten mahdollistaa dataan perustuva liiketoiminta?
  2. Valitse ensimmäiseen kokeiluun työkalut ja metodi. Ohessa muutama esimerkki:
    a) Alustatalouden kanvaasikokoelma
    b) IDEO
    c) UK Design Council
    d) Suomi Digi
    e) Business Model Canvas
    f) Board of Innovation
    g) Google Design Sprint
  3. Määritä tavoitteet ja onnistumisen mittarit
    Tähän voit myös käyttää työkaluja. Esim. OKR (Objectives and Key Results) on hyvä tavoitteiden asettamiseen ja mittaamiseen. 
    Parhaimmillaan OKR on tehokas johdon työkalu, joista voi olla esimerkiksi seuraavia hyötyjä: työntekijöiden sitouttaminen, läpinäkyvyys ja tekemisen strateginen linjaus.

    goal formula OKR ( Objectives and Key results )
  4. Tee ketterä kokeilu
    Rohkeasti vaan tekemään. Osallista organisaation tärkeät avainhenkilöt mukaan hankkeeseen.
  5. Dokumentoi kokeilu
    Mikä onnistui / epäonnistui ja miksi? Mitä seuraavalla kerralla tekisit toisin?
  6. Kerro muille, miten kokeilu onnistui!
    Muutoksen / transformaation saamiseksi tarvitaan myös tehokasta viestintää. Jaa ketterän mallin opit koko organisaatiolle
  7. Toista ja tee uudelleen
    Ketterä liiketoiminnan kehittäminen on iteratiivinen malli. Miten tätä voi parantaa? Mitä opittiin ja mitä tehdään seuraavaksi?

Lue lisää aiheesta