Päivän mittainen Business Camp 2017 järjestettiin 4.4. Turun Logomossa. Haastattelin Nelli Lähteenmäkeä ja Tuomas Wuotia koskien Suomessa tapahtuvaa digitalisaatiota, analytiikan tulevaisuudesta ja johtamisen uusista tuulista. Sofokuksen oma Antti Salmilahti oli pitämässä puhetta verkkokaupan johtamiseta yhdessä Liveton Antti Korhosen ja Nordic Green Energyn Petteri Hiipakan kanssa.

Nelli Lähteenmäki – Business Camp 2017 keynote-puhuja

Iltapäivällä Business Campin lavalle nousi hurmaava Nelli Lähteenmäki, joka on tunnettu sarjayrittäjä ja startup-aktivisti. Hän on YOU-appin toimitusjohtaja ja yksi tämän perustajista. Lähteenmäki halusi Business Camp -esityksessään painottaa suuria yrityksiä ottamaan enemmän esimerkkiä pienistä kasvuyrityksistä ja tekemään rohkeita liikkeitä. Haastattelin Nelli Lähteenmäkeä esityksen jälkeen johtamisen ja digitalisaation tuomista muutoksista.

Miten mielestäsi digitalisaatio vaikuttaa itse johtamiseen?Nelli Lähteenmäki Business Camp 2017

Periaatteessa johtamisessa koko firman tavoite on saada mahdollisimman oikeita asioita tehtyä mahdollisimman nopeasti. Tietysti siihen, miten tähän päästään liittyy paljon inhimillisiä komponentteja eli halua ymmärtää tunteita ja sitä, miten ihmiset voivat kehittyä tulevaisuudessa.

Digitalisaatio tietysti auttaa tässä, koska käytämme esimerkiksi työmme tehostamiseen paljon erilaisia ryhmäviestintäpalveluja kuten Slackia. Käytetään siis erilaisia työkaluja, joilla voimme tehostaa kommunikaatiota sekä yhteistä näkyvyyttämme. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole itse se juttu, mutta sillä voidaan tehostaa johtamista.

Suomalainen kommunikointi on tunnettu maailmalla hieman kankeana. Voisiko kommunikointimme kehittyä digitalisaation avulla?

Kyllä se mielestäni on parantumassa kokoajan. Olemme maailmalla tunnetusti ujoja ja introvertteja. Jotkut ihmiset ovat vain parempia ja helpommin ymmärrettäviä juuri digitaalisessa kommunikoinnissa. Jotkut saattavat käyttää digiä kommunikointiin vaikka henkilöt olisivat samassa huoneessa. Siitä jää varmenne verkkoon eikä työntekijän tarvitse häiritä muita.

Voiko tämä köyhdyttää fyysistä kommunikointia?

En itse pelkää fyysisen kommunikoinnin köyhtymistä. Jos toimitusjohtaja on briljantti tyyppi, mutta erittäin introvertti niin tämä saattaa johtaa yrityksen fyysisen kommunikoinnin köyhtymiseen. Pidän kuitenkin tärkeämpänä sitä ajatusta, että teknologia on johdon keskeinen apuväline. Keskeistä on ihmisten ymmärtäminen ja heidän erilaiset kemiat

Millainen merkitys analytiikalla on startup-yrityksien kehittämisessä?

Ehdottoman tärkeä. Se on juuri sitä, millä voimme mitata ja parantaa toimintojamme. Aina, kun haluamme kehittää jotain asiaa, niin teemme hypoteesin ja testin siitä. Teemme olettamuksen, että jokin asia varmaankin lisää kävijämäärää 5% ja tämän jälkeen mittaamme sen analytiikkasoftalla. Tämän jälkeen katsomme toteutuiko hypoteesi ja oliko ennuste oikein.

Usein hypoteesi ei ole oikein ja siitä sitten opitaan. Analytiikka on mielestäni todella keskeinen osa-alue kaikessa, koska muuten koko yritystoiminta on sellaista näppituntumaa.

Mitä mieltä olet esimerkillä johtamisesta startupeissa?

Erittäin keskeistä. Johtaja aina säteilee kaikkea ympärilleen ja kaikki me vaikutamme toisiimme systeemin omaisesti. Tämä esimerkillä johtaminen ei kuitenkaan ole aina rehkimistä ja unettomia öitä. Täytyy osata myös levätä ja näyttää esimerkkiä tällä osa-alueella. Muista pitää itsestäsi hyvää huolta, koska ilman sinua yritys ei toimi.

Tuomas Wuoti – Walkbasen perustaja

Tuomas Wuoti on energinen nuori yrittäjä ja toimitusjohtaja, joka painottaa omien rajojen rikkomiseen ja uusien haasteiden löytämiseen. Wuoti on toimitusjohtaja vuonna 2011 perustetussa Walkbase yrityksessä, mikä on euroopan yksi johtavia käyttäytymiseen keskittyviä analytiikkayrityksiä. Yrityksen erikoisalaa on fyysisen ja verkossa tapahtuvan asiakaskokemuksen integroiminen.

Analytiikka on ottanut valtavia harppauksia muutaman vuoden aikana. Millaisena näet analytiikan teidän yrityksessänne nyt ja tulevaisuudessa?

Tuomas Wuoti Business Camp 2017

Webissä on siirrytty siitä, että käytettiin yksittäistä sivua big datana siihen, että käytetään massiivista dataa. Fyysisen kaupan analytiikka on samassa vaiheessa kuin web-analytiikka oli 10 vuotta sitten.

Opettelemme käyttämään yrityksessämme vasta mikrodataa eli mitä siinä itse liikkeessä tapahtuu. Meidän käyttämä data ei ole vielä näissä big data massoissa web-analytiikan tapaan.

Miten näet toimitusjohtajana tulevaisuuden johtamisen ja tuoko digitalisaatio tähän muutoksia?

Ei varsinaisesti tuo muutoksia meidän yritykseemme, koska olemme jo kauan olleet digitaalisia. Me olimme täysin digitaallinen firma jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Kaikki kommunikaatio ja tiedon jakaminen on pyritty järjestämään digitaalisesti sekä läpinäkyvästi. Seuraamme tarkasti uusia työkaluja ja ratkaisuja, joita voimme käyttää johtamisessa.

Meillä on hyvin matalan kulttuurin yritys eli meillä ei ole johtamisen portaikkoa vaikkakin tiimiläisiä on jo paljon. Kun meillä oli 4 henkilö töissä niin kuka vain sai tulla juttelemaan. Sama jatkuu nyt 30 ihmisen kanssa. Tähän pyrimme aina ja haluammekin keskittyä prosesseihin ja malleihin hierarkian sijaan.

Näen paljon sitä, että ihmiset vaativat enemmän työtä ja samalla ovat valmiita antamaan enemmän työlleen. Tämä on tällainen kaksisuuntainen johtamismalli. Vaadimme tiimiläisiltä paljon, mutta annamme samalla paljon vapauksia.

Me ei koskaan palkata työntekijöitä, vaan tiimiläisiä yritykseemme eikä raha saa olla ainoa syy tehdä tätä työtä. Käytämme puolet rekrytoinnista yrityksemme kulttuuripuoleen ja tähän mukautumiseen. Tekninen osaaminen on vain puolet meidän rekrystä. Haluamme keskittyä enemmän siihen, millaisen firman haluamme rakentaa nyt ja tulevaisuudessa.

Näetkö että tulevaisuudessa, kun tiimiläisiä on tullut enemmän, tällainen malli voidaan säilyttää?

Olemme siinä murrospisteessä, että tämän säilyttäminen vaatii nyt jo enemmän työtä. Ennen se on ollut orgaanista eli omalla johtamisella ja esimerkillä olemme voineet luoda kulttuuria. Nyt olemme siinä pisteessä, että pitää pystyä tarkemmin määrittelemään meidän kulttuuri ja istuttaa se muihin tiimiläisiin.

Meillä on konttorit Turussa, Helsingissä, Lontoossa ja Yhdysvaltoihin avataan juuri uutta konttoria. Tämä tekee kulttuurin säilyttämisestä vaativampaa. Kulttuurin ylläpitämisen kääntöpuoli on sitten taas se, että luot liian homogeenisen ympäristön yrityksellesi. Tulee pitää takaraivossa aina, että et halua palkata samanlaisia ihmisiä talon täydeltä. Mikään ei muuten pysty muuttumaan.