Puhelin soi, vastaan. Asiakkaalla on tarve verkkokaupalle. Pääni jäsentelee pikaisesti mielessäni listaa asioista, joita asiakkaalta pitää ensimmäisenä selvittää, jotta asiassa päästään eteenpäin. Nappaan käteeni lähimmän muistiinpanovälineen ja aloitan ensimmäisellä kysymyksellä. Mitä sitten oikein kysyn, ja mitä soittajan olisi hyvä tietää?

Yleiskuvaus tuotteista – mitä ja kenelle?

Ensimmäinen kohta saattaa vaikuttaa ilmiselvältä, mutta aina se ei sitä ole. Etenkin jos koko verkkokauppa-idea on vasta konsepti-asteella, saattavat nämäkin tiedot olla osin vielä suunnittelupöydällä. Myydäänkö fyysisiä tuotteita, virtuaalituotteita tai esimerkiksi palveluita? Onko kyse B2C myynnistä, B2B myynnistä vai pitäisikö saman kaupan palvella kenties molempia kohderyhmiä? Jos kaupan halutaan toimivan sekä B2C että B2B myyntikanavana, ovatko tuotteet ja tuotekategoriat kuitenkin kauppojen välillä samat? Entä hinnat, alennus- ja ALV -säännöistä puhumattakaan?

Kuten ensimmäinen kysymyspatteristo jo vihjaa, liiketoiminnan sähköistämisessä tulee huomioida monia yrityksen ylemmän tason linjauksia, jotta teknisen alustan valinnassa päästään eteenpäin. Näiden lisäksi selvitän tyypillisesti myös karkean arvion myyntiin aioituista tuote- tai palvelumääristä. Tämä tekijä ei ole suorassa suhteessa toimittajan työmäärään, mutta antaa suuntaa verkkokaupan laajuudesta ja tarkentaa kauppiaan tavoittelemaa kohderyhmää. Toisin sanottuna tällä pääsen toimittajana tarkemmin kartalle siitä, mitä oikeasti halutaan tarjota.  Myydäänkö tukkutavaraa tuhansittain, vai kohdennetusti muutamia palvelukokonaisuuksia?

 

Toimitusalueet, toimitustavat ja kieliversiot?

Seuraava kohta määrittyy sen mukaan, toimitaanko Suomen sisällä vai onko tarkoituksena myydä myös ulkomaille. Jos toimitusalueena on Suomi, toimitustavoiksi voi riittää esimerkiksi Matkahuollon tai hiljattain re-re-brändäyksen kokeneen Postin palvelut. Jos taas paketin pitää liikkua myös ulkomaille, muun muassa DHL, Post Nord tai UPS voi olla hyvä lisä edellisiin. Keskeinen asia on, onko logistiikan suhteen jo olemassaolevia sopimuksia eri toimijoihin, vai lähdetäänkö myös logistiikkapuolta rakentamaan puhtaalta pöydältä verkkokaupan mukana?

Toimitusalue määrittelee luonnollisesti myös verkkokaupan kieliversiot. Tässä tärkein asia lienee, riittääkö englannin kielilokaali mikäli suunnataan ulkomaille, vai onko tavoitteena puskea markkinoille kunkin kohdemaan omalla kielellä, sisällyttäen kauppaan myös vaikkapa ruotsin, saksan ja venäjänkieliset kauppanäkymät?Verkkokaupankieliversiot

Maksutavat, verot ja valuutat?

Verkkokauppoihin on kytkettävissä eri maksuvälittäjiä, joista voitkin lukea enemmän mm. aiemmasta maksuvälittäjä-bloggauksestani. Riittävätkö perinteiset verkko- ja luottokorttimaksut, vai tulisiko myös laskutusmahdollisuus löytyä? B2B puolella laskutusvaihtoehto on usein oltava. Laskutuksen toteuttamisvaihtoehdot riippuvat taas useimmiten taustalla olevasta yrityksen laskutusjärjestelmästä. Palataan taustalla oleviin järjestelmiin vielä myöhemmin.

Jos toimitusalue pidetään Suomen rajojen sisäpuolella, valuuttanakin on todennäköisesti euro. Jos taas mennään ulkomaille, pysytäänkö yhä EMU-alueen sisällä, vai tulisiko huomioida dollareita, puntia tai vaikkapa ruplia?

Entä koskeeko toimialasi tuotteiden tai palveluiden myyntiä ulkomailla erilaiset verotussäännöt kuin Suomessa? Verotetaanko myynnistä Suomessa ja EU:n alueella normaalin 24% ALV:n mukaan, mutta muualla mennään esim. 0% ALV:lla? Löytyykö muita mahdollisia poikkeuksia, tai toimialakohtaisia sääntöjä? Toimittajana autamme toki näitä koukeroita selvittämään, mutta asia on tärkeä huomioida heti alusta lähtien niin vältytään yllätyksiltä myöhemmin.

 

Graafinen ulkoasu ja ylläpito?

Graafisen ulkoasun osalta esimerkiksi Magento-verkkokaupoissa etenemisvaihtoehtoja on tyypillisesti kahdenlaisia. Ulkoasun suhteen voidaan lähteä ketterästi liikkeelle ja valita sopiva responsiivinen valmisteema, jota muokataan värien ja logojen suhteen brändi-imagoon sopivaksi. Monissa tapauksissa tämä on nopea ja kustannustehokas ratkaisu, ja se soveltuu myös vaativampienkin verkkokauppojen tarpeisiin.

Toinen vaihtoehto on kytkeä mukaan graafinen suunnittelija, joka suunnittelee graafiset elementit asiakkaan tarkempien tarpeiden mukaisesti. Välillä asiakkaan puolelta löytyy myös oma graafinen suunnittelija jota halutaan käyttää. Tämä on täysin ok vaihtoehto – kunhan kommunikaatiosta huolehditaan hyvin molempiin suuntiin. Minkälaista ulkoasua saisi olla?

Graafinen ulkoasu kerää yleensä liiallisen huomion verkkokaupan toteuttamisesta, vaikka kaupan onnistumisen tai epäonnistumisen avainkohdat olisivatkin jossain aivan muualla, pintaa syvemmällä. “Yksinkertainen on kaunista” pätee tässäkin asiassa. Ulkoasun vaihtaminen tulee myös aina halvemmaksi kuin huonosti suunniteltujen taustalla olevien työprosessien oikominen.

Entäpä ylläpito? Kasvavaa kävijäliikennettä tavoitteleva verkkokauppa tarvitsee vakaan hosting-ympäristön, ja myös tietoturvasta sekä alustan päivityksistä on välttämätöntä huolehtia. Verkkokauppatoteutukset sijoitetaankin tyypillisesti tarpeesta riippuen joko kotimaiseen tai ulkomaiseen helposti skaalattavaan pilvihostingiin, jonka tietoturva, versiopäivitykset, varmuuskopiot ja monitorointi ovat Sofokuksen vastuulla.

Onko toimialallasi tiukkoja säännöksiä, jotka määräävät että datan on pysyttävä Suomen tai EU:n sisäpuolella? Onko palvelinkapasiteetille tai ympäristölle teknisiä erityistarpeita?

Integraatiot – onko taustalla muita järjestelmiä?

Onko verkkokauppa kytköksissä taustalla olevaan ERP-järjestelmään? Pitäisikö asiakastiedot noutaa ja synkata CRM-järjestelmästä? Useimpien verkkokauppatoteutusten taustalla on integraatioita toisiin järjestelmiin. Asiakastietojen, tilaustietojen, maksu- ja laskutustietojen, varastosaldojen ym. käsittelyyn ja ylläpitoon saattaa olla jo käytössä useampiakin olemassaolevia järjestelmiä, ja tiedon pitäisi liikkua kahteen suuntaan näiden ja verkkokaupan välillä.

Jos integraatioille on tarvetta, minkälaiset rajapinnat käytössä olevissa järjestelmissä on tarjolla? Löytyykö valmista web services -rajapintaa, vai liikutellaanko tietoa esim. ajastettujen siirtotiedostojen avulla? Missä muodossa näiden dokumentaatio on saatavissa, mistä, milloin ja keneltä?

Vaikka oma tekninen osaamisesi integraatioiden suhteen ei ulottuisi kovin syvälle, tätä keskustelua ei kannata säikähtää. Minun tehtäväni on kaivella taustalta ne keskeiset kohdat, joilla on vaikutusta etenemiseen. Ja jos et osaa vastata kysymykseen, todennäköisesti ohjaat minut soittamaan jollekin joka osaa.

Verkkokaupan integraatiot

 Mitä sitten ehdotan?

Vastauksistasi riippuen alustaksi soveltuvia vaihtoehtoja on tyypillisesti kolme avoimen lähdekoodin ratkaisua. Kärjistetysti, jos tehdään ensisijaisesti verkkosivustoa kevyillä verkkokauppaominaisuuksilla, esim. WordPress varustettuna WooCommerce -lisäosalla voi olla erittäinkin toimiva ratkaisu. Jos taas tehdään ensisijaisesti verkkokauppaa, ja integraatiot sekä logistiikkakytkökset ym. ovat mukana keskusteluissa heti alusta alkaen, Magento on selvästi suositeltavampi vaihtoehto. Jako ei toki todellisuudessa ole aina ihan näin mustavalkoinen, mutta kärjistys antaa suuntaa. Sekä Magento että WooCommerce tarjoavat valmiit toiminnallisuudet mm. tuotekategorisointia sekä ostoskoritoimintoja varten.

Ja se kolmas vaihtoehto. Jos liiketoimintasi ei syystä tai toisesta istu “perinteisen” tuotekategorioista, varastosaldoista ja tuotesuositteluista koostuvan verkkokauppa-ajatuksen muottiin, vaihtoehtona on myös rakentaa koko verkkokauppa liiketoimintasi ehdoilla. Tällöin viisainta on lähteä miettimään toteutusta Django-sovelluskehyksen päälle.

Oli vaihtoehto näistä mikä tahansa, liikkeelle on kaikilla alustoilla mahdollista päästä myös ketterästi. Jos ensimmäisessä vaiheessa keskitytään vain ydintoimintoihin, ja toisen prioriteetin toimintoja tuodaan mukaan jo julkaistuun palveluun myöhemmissä vaiheissa, perustoiminnoin varustettu kauppa saadaan nopeasti jaloilleen millä tahansa mainituista alustoista.