Ohjelmistoja on hyödynnetty liiketoiminnassa niin kauan kuin niitä on ollut olemassa. Ohjelmistot ovat kuitenkin muuttaneet kellarista ekosysteemeiksi. Tämän kehityspolun ymmärtäminen on kriittistä huomisen voittavan liiketoiminnan rakentamiseksi.

Paikallisesti asennetut ohjelmistot

Ennen internetiä ohjelmistot asennettiin paikalliseen koneeseen oli sitten kyseessä keskustietokone tai myöhemmin kotitietokone. Vaikka laskentateholtaan aikanaan iso keskuskone pystyi mallintamaan esimerkiksi säätä, arvon (sääennuste) tästä sai vain kyseisen koneen omistaja. Tiedon jakamisesta piti erikseen huolehtia.

Internetin alkaessa yleistämään sitä käytettiin (liiketoimintamielessä) jakamaan paikallisesti asennettavia ohjelmistoja. Syntyi käsitteet freeware, shareware ja niin edelleen. Edelleen ohjelmiston arvo oli saavutettavissa enimmäkseen paikallisesti asennetun koneen käyttäjällä.

Yritysten sisälle asennetut palvelinohjelmistot tarjosivat ohjelmiston arvon haluttaessa vaikka kaikille yrityksen työntekijöille rajoittuen kuitenkin yleensä fyysiseen toimipisteeseen. Varhaiset ryhmätyöohjelmistot olivat esimerkki tästä.

Pilvipalveluiden aika

Internet mahdollisti sen, että siihen kytketyn palvelimen ohjelmisto oli saavutettavissa mistä tahansa päin maailmaa. Alussa jaettiin enimmäkseen tietoa (kotisivut) tai synnytettiin elämyksiä, mutta pikku hiljaa tarjonta monipuolistui. Syntyi verkkokauppoja, extranetejä ja niin edelleen.

Vähitellen ohjelmistojen myyntimallit alkoivat kehittyä lisenssien myynnistä kohti erilaisia palvelun käyttöön pohjautuvia malleja. Syntyi ohjelmistovuokraus (SaaS), joka toisaalta selkeytti ohjelmistoon pohjautuvan palvelun tarjoamista ja ostamista, mutta monimutkaisti siihen tarvittavan ohjelmiston tuottamista.

Kun esimerkiksi perinteisessä verkkokaupoissa riitti kun tuotti palvelun ylläpidolle (verkkokauppias) muutamat eri hallintatasot toiminnallisuuksineen, SaaS-mallissa tarvitaan usein hallinta erikseen asiakasorganisaatiolle, loppukäyttäjille ja erillinen master admin taso, jolla hallitaan kaikkia muita alempia käyttäjätasoja ja ylläpidetään koko palvelua (esimerkiksi palvelinresurssien hallinta).

SaaS-malli mahdollistaa tehokkaan ja suoran arvontuoton itsepalveluna laajemmalle käyttäjäjoukolle ja usein tiettyyn täsmätarpeeseen (vaikkapa myyntiputken hallinta). Helppouden, kustannustehokkuuden ja 24/7 saatavuuden takia SaaS-sovellukset ovat levittäytyneet kaikkien organisaation arvontuottajana.

Ekosysteemien esiinmarssi

Jos aiemmin palvelukehityksen huipentuma pidettiin sen toimittamista pilvipalveluna esimerkiksi ohjelmistovuokrauksena, on rima nostettu taas korkeammalle. Nykyisin toimiva SaaS-liiketoiminta ei enää riitä, halutaan rakentaa ekosysteemejä.

Ekosysteemi on ympäripyöreä käsitteenä, mutta itse tulkitsen sen tarkoittavan jotain sellaista kokonaisuutta, joka yksin (tai muiden kanssa) määrittelee ja ohjaa koko toimalan kehittymistä. Tyypilliset esimerkit (AirBnB) ovat jo yleistä tietoutta, joten ei niistä enempää, keskitytään esimerkkeihin, joita ei ole puitu yhtä paljon mediassa.

Otetaan myyntityökalut esimerkiksi. SalesForce (“founding father of SaaS”) muutti koko CRM toimialan ohjelmistovuokrauspainotteiseksi. Tuskin kukaan lähtee enää miettimään markkinaosuuksien voittamista perinteisin on premises asennuksin.

Salesforcea kiinnostavampaa on kuitenkin hahmottaa esimerkiksi PipeDriven raju nousu CRM-markkinassa. Päällisin puolin se tarjoaa samaa mitä SalesForcekin, mutta myyjäystävällisemmässä muodossa. Punaisena lankana on ollut “tuottaa ohjelmisto, jota myyjäkin jaksaa käyttää” pelkän SaaS-pohjaisuuden ohella.

PipeDrive näytti oletettavasti monen silmään aluksi “just another cloud CRM” SaaS-palvelulta, mutta tänään yhtiöllä on yli 75.000 asiakasta ja se tähtää takuulla isompiensa reviireille helppokäyttöisyydellään.

Markkinan voittoon tarvitaan kuitenkin muitakin aseita kuin helppokäyttöisyys, minklä vuoksi PipeDrivella on varmasti halu rakentaa tuotteestaan CRM-ekosysteemi. Miettikää WordPressin tai Magenton ympärille kehittynyttä kolmansien osapuolten lisäosatuotantoa.

Voittajan pelikirja

Ei ole enää kyse siitä kuka tekee helppokäyttöisimmän tai eniten toiminnallisuuksia sisältävän palvelutuotteen verkkoon, vaan siitä kuka pystyy valjastamaan ekosysteemin voiman kasvunsa tueksi.

Mielenkiintoinen esimerkki Suomesta on Oura. Voisi kuvitella, että älysormus liiketoiminnan rakentaminen suomi-vetoisena startupina on vähintään haasteellista, mutta Ouran sijoittaja- (Michael Dell, Will Smith jne.) ja käyttäjäkaarti (Englannin kuninkaalliset) on saavutettu taatusti muulla kuin tuurilla.

Itse sormus on insinöörien taidonnäyte, mutta itselleni kiinnostavampaa on ei niin näkyvästi esillä oleva ekosysteemeihin pulttautuminen (kts. lisätiedot alustatalous-webinaaristani), mikä kasvattaa kävijän saamaa arvoa ja siten potentiaalista asiakasjoukkoa paljon nopeammin kuin pelkkä sormusten myyminen.

Ekosysteemisodat ovat vasta alkamassa ja useilla aloilla ei edes löydy vakiintuneita, riittävän laajoja ekosysteemejä. Voikin todeta, että tulevaisuuden voittaja rakentaa itsensä tietoisesti ekosysteemin keskiöön.

Alustat muuttavat meitä -aamiastapahtuma

Järjestämme maaliskuun lopulla keskiviikkona 27. päivä Helsingin Kinopalatsissa aamiaistapahtuman, jonka kantavana teemana ovat alustat ja se, miten alustat vaikuttavat käyttäytymiseemme.

Oma puheenvuoroni tapahtumassa käsittelee kilpailuedun rakentamista alustatalouden avulla (ilmoittaudu aihetta alustavaan webinaariin 27.2.). Oman puheenvuoroni lisäksi tapahtumassa ovat puhumassa muun muassa aiemmin artikkelissa mainitsemani Ouran Marketing Director Marjo Piirto sekä Google Cloudin Country Manager Ari Lampela.

Tutustu tarkemmin ohjelmaan ja ilmoittaudu! Nähdään maaliskuussa!