Mitä on koottava liiketoiminta?

Liiketoiminnan mukautuvuusvaatimukset laittavat organisaatioita koville. Ilman viime vuosien rajuja muutoksia toimintaympäristössä tarve mukauttaa on kiihtynyt. Tämä on toinen osa mukautuva liiketoiminta -blogisarjasta, jossa käsittelen keinoja kehittää liiketoiminnan joustavuutta. Tässä kirjoituksessa jutellaan siitä mitä tarkoittaa koottava liiketoiminta.

Mitä tarkoittaa koottava liiketoiminta?

Koottava liiketoiminta (englanniksi Composable Business) on ajatusmalli, jossa liiketoiminta on jaettu komponentteihin, joita voidaan markkinatarpeen muuttuessa nopeasti vaihtaa. Koottavalla liiketoiminnalla haetaan nopeaa mukautettavuutta ja liiketoiminnallista vastustuskykyä (resilienssi). Gartner jakaa koottavan liiketoiminnan kolmeen osaan:

  1. Koottava ajatusmalli (Composable thinking) nojaa vahvasti ”kaikki on koottavissa” -ajatukseen. Toisin sanoen siihen, että liiketoiminnan ja palveluiden muotoilu tehdään komponenttipohjaisesti ja niitä voidaan muokata nopeasti toimintaympäristön muutosten mukaan.
  2. Koottava liiketoiminta-arkkitehtuuri (Composable architecture) tarkoittaa mallintamistapaa, jossa digitaalinen arkkitehtuuri rakennetaan vahvasti API-keskeiselle ajattelutavalle ja liiketoiminnallisia toimintoja kapseloidaan vaihdettaviksi komponenteiksi. Koottavuus ei lähde siitä, että nykyinen arkkitehtuuri korvataan, vaan miten sitä kehitetään liiketoiminnallisesti joustavammaksi.
  3. Koottavat teknologiat (Composable technologies) ovat yleisnimi moderneille tuotteille, järjestelmille, komponenteille, mikropalveluille tai muille ohjelmistopohjaisille elementeille, jotka on toteutettu API-lähtöisesti yhteenliitettävällä tavalla.
Gartner: Composable Business

Kuinka mukautuva organisaatiosi on?

Digitaalisesti kypsä organisaatio saattaa ajatella, että koottava liiketoiminta ei ole ajankohtaista, koska innovointikyvykkyys ja liiketoimintakonsepti ovat ajanmukaisia. Ydinjärjestelmiin on investoitu vuosia, joten tunne modulaarisesta ja resilientistä digitaalisesta sydämestä voi ola vahva.

Todellisuudessa vain murto-osa organisaatiosta on muotoillut liiketoimintansa ja rakentanut digitaalisen infrastruktuurinsa tavalla, joka on mukautettavissa maksimaalisella nopeudella periaatteessa minkä tahansa toimintaympäristöstä johtuvan tarpeen mukaan. Koottava liiketoiminta tukeutuukin erityisesti nopean adaptaation ajatukseen ja Gartner ennustaa vuoteen 2023 mennessä seuraavaa:

Koottavan liiketoiminnan adoptoineet organisaatiot ovat 80% nopeampia uusien ominaisuuksien käyttöönotossa.

Koottava liiketoiminta haastaa entuudestaan hyvin valmistautuneet ja digitaalisesti kypsät toimijat. Kilpailuedun rakentaminen digitaalisesti on siirtymässä euroista nopeuteen. Koottavan ajatusmallin omaksuminen mahdollistaa oman digitaalisen sydämen tuottamisen jopa kymmenesosalla investoinneista, mihin ollaan vuosikymmenien aikana totuttu.

Uutta liiketoimintaa rakentaville koottavuuden ajatusmalli voi olla jättipotti. Oikeanlaisella yhdistelmällä liiketoiminnallis-teknistä ymmärrystä voidaan rakentaa pohja, jolla lähdetään ajamaan kovaa kiinni edellä olevia. Vielä iloisempi uutinen on pienemmille PK-yrityksille, joille kilpailuedun tavoittelu digitaalisesti on ollut liian kallista.

Koottava liiketoiminta on yksi trendeistä, joka mullistaa lähivuosina liiketoiminnan digitalisoimista.

Koottava digitaalinen sydän

Digitaalinen sydän on organisaation tärkein järjestelmäkokonaisuus, joka on räätälöity tarkasti tarpeeseensa. Koottava digitaalinen sydän taas on järjestelmäkokonaisuus, joka on suunniteltu ja toteutettu koottavan liiketoiminnan ideologian mukaisesti. Käytännössä se tarkoittaa usein, että ensin mainitussa on enemmän yrityksen omaa räätälöityä koodia ja jälkimmäinen on nimensä mukaisesti koottu erilaisista moderneista API-lähtöisistä ratkaisuista ja kytketty yhteen. Koottavassa digitaalisessa sydämessä on kuitenkin yleensä myös omaa koodia, koska kyseessä on täsmätarpeeseen rakennettu ratkaisu.

Koottavuuden periaate digitaalista sydäntä rakennettaessa konkretisoikin ajatusmallin hyödyt. Markkinaan päästään huomattavasti nopeammin ja yhden palasen vaihtaminen ei edellytä perinpohjaista ydinjärjestelmän refaktorointia. Yrityksen digitaalisessa ydinratkaisussa voi nähdä seuraavan kehityskaaren:

  1. Digitaaliselle maturiteettitasolle kolme noustaan monoliittiseen ERP-tuotteeseen pohjautuvalla ratkaisulla, johon on tyypillisesti kytketty esim. verkkokauppaohjelmisto.
  2. Digitaaliselle maturiteettitasolle neljä tai viisi noustaan tuottamalla räätälöity digisydän, joka on tyypillisesti voimakkaasti räätälöity ratkaisu, jonka kehityskustannukset ja tuotantoaika ovat pitkiä.
  3. Vaihtoehto kohdalle kaksi on koottava ajatusmalli, jossa ydinratkaisu on tehty koostamalla useita erilaisia moderneja komponentteja ja tuotteita sekä kytkemällä nämä yhteen tarpeen mukaisesti räätälöiden.

Koottavuus on moderni vaihtoehto toteuttaa nopeammin mukautettava digitaalinen sydän.

Mitä koottavuuteen siirtyminen edellyttää?

Ydinjärjestelmäkokonaisuudet ovat aina organisaatiokohtaisia, joten yksiselitteistä vastausta ei ole. Koottavuuteen siirryttäessä on kuitenkin tunnistettavissa muutamia tekijöitä:

  • Kyky ajatella muutoksia mahdollisuutena. Koko ajatusmalli nojaa vahvasti kykyyn nähdä esimerkiksi asiakaspaine kehittämisen osalta positiivisena ja toimintaa ohjaavana tekijänä. Koottava liiketoiminta onkin asiakaskeskeisen organisaation toivelistalla korkealla.
  • Ei tarvetta uusia kokonaan nykyinfraa. Olemassa olevaa ydinjärjestelmäkokonaisuuttasi ei ole todennäköisesti tarpeen uusia kokonaan. Koko koottava ajatusmalli perustuu erilaisten palasten yhdistelyyn ja muokattavuus syntyy mahdollisuudesta vaihtaa niitä joustavasti.
  • Koottavan liiketoiminnan arkkitehti. Koottavan liiketoiminnan arkkitehti osaa arvioida nykyisen ympäristön tilan ja peilata sitä koottavuuden ideologian sekä tulevaisuuden kehitystarpeisiin. Asiantuntija muodostaa polun, jossa nykyinen teknologiapolku viedään koottavuuden malliin askel kerrallaan.
  • Yhteensopiva teknologia. Koottavalle teknologialle ei ole olemassa vielä vakiintunutta, yhdenmukaista standardia, mutta käytännössä malliin sopivia tuotteita ja palveluita tulee koko ajan markkinaan lisää.

Paketoidut liiketoimintakyvykkyydet (PBC:t)

Paketoitu liiketoimintakyvykkyys (Packaged Business Capability) on koottavan liiketoiminnan rakennusyksikkö. Ajattele Legoja. Jokainen PBC toteuttaa jonkin liiketoiminnallisesti relevantin toiminnon ja yhdistelemällä luodaan digitaalisia asiointikokonaisuuksia. Yksinkertaistettu esimerkki on sähköisen kaupankäynnin hyödyntäminen liiketoiminnassa.

Perinteisesti sähköinen kaupankäynti on ollut synonyymi verkkokaupalle. Toisin sanoen yritys on hankkinut joko perinteisen monoliittisen verkkakauppaohjelmiston (kuten Magento) tai tuoreemman pilviajan tuotteen kuten Shopify. Koottavan liiketoiminnan – tai tässä yhteydessä tarkalleen ottaen koottavan verkkokaupan – ajatusmallissa digitalisointi luodaan liiketoiminnallisista kyvykkyyksistä, joita voisivat olla esimerkiksi ostoskori- ja luottokorttimaksutoiminnallisuus.

Sekä ostoskori-, että luottokorttimaksukomponentti toteutetaan rajapintojen kautta tai sitten hyödynnetään valmiita pilvipohjaisia ratkaisuja kuten Snipcart tai Stripe, jotka soveltuvat koottavan liiketoiminnan arkkitehtuuriin. Koottava liiketoiminta kannustaakin omaksumaan ekosysteemiajattelua.

Mikropalvelut (micro services) ovat pieniä, itsenäisiä palveluita, jotka toimivat yhdessä. PBC:t voi nähdä mikropalvelujen yhdistelmänä, jotka muodostavat itsenäisiä liiketoimintakokonaisuuksia. Yksikin PBC voisi periaatteessa tarjota kokonaisen sovellustoteutuksen loppuasiakkaille, mutta käytännössä kyseessä on yleensä joukko liiketoimintakyvykkyyksiä (PBC:t).

Koottavan liiketoiminnan rakennuspalikat

Koottava liiketoiminta on ensijaisesti ajatusmalli ja toissijaisesti teknologiaa. Tämä järjestyksen muutos kuvaa oikeastaan koko digitalisaation kehitystä 2000-luvulla. Vuosituhannen alussa mentiin teknologia edellä, nyt on pystyttävä kehittämään liiketoiminta-, asiakas- ja data edellä. Koottavan liiketoiminnan ajatteluun kuuluu voimakas kehittynyt innovaatioiden ja liiketoimintaymmärryksen hyödyntämiskyky.

Teknisesti käytännössä kaikki oleellinen on liiketoiminnan digitalisoimisen näkökulmasta ollut mahdollista jo vuosikymmeniä, mutta teknologiavetoinen kehittäminen on kutistanut välillä liiketoimintahyödyt olemattomiin. Tämä suhde on vihdoin kääntymässä: liiketoimintavetoisuus ohjaa koottavuuden ajatusmallia. Teknologiaymmärryksen tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt. On opeteltava yhä nopeammin uusia asioita ja pystyttävä hahmottamaan yhä laajempia kokonaisuuksia liiketoiminnan ja teknologian rajojen hämärtyessä olemattomiin.

Tämä megatrenditason muutos mahdollistaa tehokkaammin liiketoiminta- ja palvelumuotoilun keinoin tapahtuvan kehittämisen suoraan käytäntöön. Liiketoiminnalliset muutokset eivät ole enää räätälikoodin vankina. Ohjelmointi tai räätälöinti eivät ole mihinkään poistumassa ja koottava liiketoiminta toteutetaan MACH-arkkitehtuurin mukaisesti. MACH tarkoittaa mikropalveluita, API-vetoisuutta, pilveä ja headlessiä. Todellisuudessa ajatusmalli laajenee MACH:in ulkopuolelle koottavan liiketoimintarkkitehtuurin kanssa yhteensopiviin komponentteihin ja tuotteisiin.

Millaisille organisaatioille koottava liiketoiminta sopii?

Kuten aiemmin on mainittu, kyseessä on malli, jossa muuttuvat ja kehittyvät liiketoimintatarpeet laitetaan etusijalle. On siis turvallista suositella koottavuutta kaikille digitaalisen maturiteettimallin tasojen mukaisille organisaatioille. Aloittelevien yritysten kannattaa keskittyä ymmärtämään koottavuuden periaatteet ja suosimaan mallin mukaisia teknologioita, vaikka kilpailuetua ei haettaisikaan. Tämä sen vuoksi, että koottavuus mahdollistaa sujuvan digitaalisen maturiteetin kasvattamisen ja valittujen teknologioiden täysimittaisen hyödyntämisen.

On päivänselvää, että kasvanut mukautusnopeus ja resilienssi ovat erityisen hyödyllisiä niille yrityksille, joille liiketoiminnallisen etumatkan rakentaminen on tärkeää. Suurempien yhtiöiden ulottuvilla kaikki tämä on jo ollutkin vuosikymmeniä, mutta ne se muuttuu pienempienkin kukkaroon sopivaksi. Toisaalta isoissa yhtiöissä on kipuiltu loppumattomalta tuntuvien ERP-käyttöönottojen kanssa ja liian hitaan mukautumiskyvykkyyden kanssa, koottavuus kiinnostaa tätäkin segmenttiä.

Koottava liiketoiminta sopii käytännössä lähes mille tahansa organisaatiolle.

Yhteenveto

Koottava liiketoiminta on ajatus- ja toimintamalli, joka demokratisoi korkean digitaalisen maturiteetin hankkimista. Se mikä aiemmin oli vain varakkaampien organisaatioiden ulottuvilla, muuttuu arkiseksi pienemmillekin PK-sektorin yrityksille.

Kyseessä on siis aivan vastaavanlainen kehittymispolku kuin vaikkapa verkkokauppojen osalta. Aluksi niihin ylsivät vain investointikykyisimmät, kun tänään mikä tahansa organisaatio voi avata Shopify-kaupan luottokortin heilautuksella. Koottavuus muuttaa teknologiavetoista kehittämistä liiketoimintalähtöisemmäksi ja pelkästään tästä syystä moni haluaa omaksua ajatusmallin.

Koottava liiketoiminta on toki vain yksi malli tehdä toiminnasta joustavaa ja tämän blogisarjan seuraavassa osassa käsittelen muita tapoja modernisoida omaa digitaalista kyvykkyyttään.

Lue myös blogisarjan muut osat:

Teemu Malinen

Founder & Chief Executive Officer

Lue lisää aiheesta