Alustatalous

Alustatalous on ikään kuin kaava, jolla periaatteessa mikä tahansa liiketoiminta voidaan muotoilla digitaaliseen maailmaan yhteensopivaksi tavoitteena pärjätä tai jopa disruptoida markkinoita.

Alustatalous on modernia taloutta, joka yhdistää talouden, teknologian ja modernit liiketoimintamallit.

Alustatalouden esimerkeiksi voidaan helposti tunnistaa Airbnb:n, Uberin ja Facebookin tyyppiset yritykset, joissa ekosysteemi luo sisältöä ja tarjoaa resursseja, joita loppukäyttäjät toisella puolen alustaa sitten hankkivat ja kuluttavat.

Todellinen alustatalousyritys rakentaa epäreilun kilpailuedun modernien liiketoimintamallien avulla sekä luomalla verkoston eri toimijoiden välille oikealla tavalla toteutetun teknisen alustaratkaisun. Kun on saatu rakentumaan ekosysteemi alustan ympärille, isojen ja stabiilienkin kilpailijoiden voi olla sitä vaikea haastaa. Alustan arvo on vähintään yhtä paljon kuin mukana olevien toimijoiden verkosto. Ja usein jotain paljon enemmän.

Alustatalouden soveltaminen omaan liiketoimintaan

Yksittäisen yrityksen näkökulmasta on keskeistä ymmärtää se, mikä oman toiminnan rooli eri alustoilla on ja nojaako yrityksen oma liiketoiminta itse kehitettyyn alustaan. Jos haet epäreilua kaulaa suhteessa kilpailijoihin, kannattaa vähintään tutkia oman alustan kehittämisen mahdollisuus. Jos vaikkapa teollisuusyritys haluaa parantaa kilpailukykyään, se voi alkaa hyödyntämään muiden alustoja.

Kilpailuedun saavuttaminen suhteessa samaa alustaa hyödyntäviin kilpailijoihin riippuu kuitenkin muun muassa markkinoinnin onnistumisesta, asiakaspalautteista ja hinnoista. Toinen tie on se, että lähdet itse investoimaan oman alustan kehittämiseen.

Miten lähteä liikkeelle alustan kehittämisen kanssa?

Alustataloudessa lähtökohdan täytyy olla voittava liiketoimintakonsepti, jonka rakennuksessa tekninen toteutus on vain väline, joskin pakollinen ja kriittinen sellainen.

Ensin kannattaa miettiä, minkä tyyppinen yritys on ja minkälainen rooli halutaan saavuttaa markkinassa. Jos kyseessä on valmiiksi globaalisti merkittävä toimija, jolla on merkittävästi resursseja ja verkostoa – kuten Valmet tai Kone – on hyvin perusteltua lähteä tuomaan ekosysteemiä itse hallinnoitavan alustan päälle.

Kilpailuetu – ohjaa menestyksen polulle
Kilpailuetu on organisaation suhteellinen etu kilpailijoihinsa ja potentiaalisiin kilpailijoihinsa nähden jossain liiketoiminnan menestykseen vaikuttavassa kyvyssä, toimintatavassa tai muussa menestystekijässä. Toisin kuin digitalisaatio, alustatalouden voidaan katsoa olevan konkreettinen resepti epäreilun kilpailuedun rakentamiseksi.

Puolustettavuus – pitää yrityksen menestyksen polulla
Puolustettavuus on jokin asia yrityksessä, joka tekee kyseessä olevan yrityksen toiminnan kopioimisesta muille mahdollisimman vaikeaa. Kun organisaatiolle on saatu rakennettua voittava ja erottuva liiketoimintakonsepti, on mietittävä, miten eri tavoin tilanne voidaan turvata mahdollisimman tehokkaalla, pysyvällä ja mielellään etumatkaa kurovalla tavalla.

Esimerkiksi Google on rakentanut itselleen maailmanlaajuisen runkoverkon. Se on hyvin puolustettavissa, koska vastaavan verkon rakentaminen on kallista ja hidasta – ja ylipäätään harvalla on siihen vaadittavia rahkeita.

Verkostovaikutukset
Verkostovaikutusta (engl. Network Effects) tapahtuu, kun uudet käyttäjät tekevät verkostosta entistä arvokkaamman muille jo olemassa oleville käyttäjille. Kun verkosto ylittää kriittisen pisteen, kilpailevat verkostot alkavat tyypillisesti menettää kiinnostavuuttaan.

Verkostovaikutukset ovat yksi parhaista tavoista luoda puolustettavuutta digitaaliseen liiketoimintaan. Yrityksillä, joiden ydinliiketoiminta on nivottu (mielellään useiden) verkostovaikutusten ympärille on mahdollisuus pärjätä isosti markkinoilla.

Kun katsotaan mitä tahansa sähköisen liiketoiminnan jättimenestyjää toimialasta riippumatta, on yleensä tunnistettavissa erilaisia verkostovaikutuksia menestymisen avaimena.

Ohjelmistorajapinnat (API)
Alustatalouden ytimessä on digitaalinen alusta, joka koostuu tiedosta, johon pääsee käsiksi etukäteen hyvin määritellyin tavoin. Tätä väylää tiedon luokse kutsutaan ohjelmistorajapinnaksi tai API:ksi.

Esimerkiksi Amazon päätti 2000-luvun alussa, että kaikki sen sisäiset tuotteet on varustettava rajapinnoin. Tämä mahdollisti Amazon AWS pilvipalvelualustan synnyn, sen kaupallistamisen ja maksimaalisen skaalautumisen yhdeksi kolmesta isoimmasta pilvipalvelualustasta.

Moderni ja hyvin muotoiltu rajapinta valjastaa koko ydinliiketoiminnan erilaisiin kohderyhmiin kanavoivaksi väyläksi. Rajapinta itsessään voi olla jo (hyvin dokumentoituna) oma tuote, mitä kutsutaan API-as-a-Product / API-as-a-Service nimellä.

Lisäksi rajapinnasta saatu tieto voidaan paketoida vaikkapa mobiiliapplikaatioksi tietyn kohderyhmän helppoa saavutettavuutta ajatellen (esim. TripAdvisor).

Kokeilukulttuuri
Modernin sähköisen liiketoiminnan toteutusmalli on kokeileva liiketoiminnan muotoilu ja rakentaminen. Tämä tarkoittaa data- ja käyttäjävetoista kehitystä, jossa ollaan valmiita kyseenalaistamaan toimimattomaksi koetut mallit & prosessit ja kokeilemalla rakentaa uusia paremmin toimivia.

Kokeilukulttuuriin kuuluu keskeisinä asioina työn merkityksellisyys, luova ongelmanratkaisu, epäonnistumisen hyväksyminen osana polkua menestykseen, jatkuvan parantamisen kulttuuri, mitattavuus, itse- ja parviohjautuvuus.

“Alkutilanteessa oli selkeää, mitä me halusimme ja mitä palvelussa pitää pystyä tekemään, mutta varmuutta siitä ei ollut miten kaikki tulisi onnistumaan ja miten homma pitää tehdä, se apu saatiin Sofokukselta. Rahaliikenteeseen liittyvät asiat on monimutkaista ja ne pitää määritellä hyvin tarkasti.”
Mona Haataja, toimitusjohtaja, Brang
Lue koko asiakastarina.

Olemme kokenut alustatalouden asiantuntija ja kerromme mielellämme aiheesta lisää!

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.